|
|
Post by kerttu on Jan 14, 2009 10:16:24 GMT 2
Seppo Koivulan kirjoitus keskustelufoormumilla 13.1
- tämä pätee kaikkiin SSK. n alaisiin rotuihin
--------------------------------------------------------------------------------
Jalostuskoira
Saksanseisojakerho on antanut koiran omistajalle mahdollisuuden ilmoittaa jalostustoimikunnalle, kirjallisesti ja allekirjoitettuna, koiran perinnölliset viat ja sairaudet.
Kasvattaja on sitoutunut olemaan avoin ja rehellinen rotujärjestölle ja pennun ottajalle.
Määräyksiä ja sääntöjä pitäisi olla riittävästi, kuluttajan suojaksi, pennun hankkijalle.
Myös jalostusuroksen omistajaa koskee velvollisuus ilmoittaa, jos uroksella on tiedossa olevia perinnöllisiä vikoja tai sairauksia.
Mittaamalla saadut tulokset ovat tiedossa, jos koira on käynyt kokeissa tai näyttelyissä.
PEVISA asettaa omat rotukohtaiset vaatimukset, jalostuskoirille.
Mannermainen kanakoira, koostuu monesta rodusta. Eri rotujen kohdalla jalostusyksilöiden valinnassa on eroja. Kaikissa roduissa syntyy pentueita, joiden vanhemmista ei ole mitattua tietoa. Onneksi metsästyskoirien jalostus on pääsääntöisesti metsästäjien käsissä ja näin ollen metsästysominaisuuksien tärkeys korostuu jalostusvalintoja tehtäessä. Kun hyvin kokeissa menestyneiden koirien osalta tarkastelee rakennetta, on rakenne usein erinomainen tai EH ja joskus H. Tätä tukee ajokoirien osalta tehty tutkimus.
Kasvattaja ja uroksen omistaja on avainasemassa, kun päätetään seuraavan sukupolven syntymisestä. Kasvattaja voi vaikuttaa jossain määrin pentujen tulevaan käyttöön, valitessaan pennuille omistajat.
Kasvattajan edun mukaista on, että pennut tulevat esille. Erityisen tärkeää rodun kannalta on, että metsästyskoira on metsästyskäytössä.
Mitään rodunjalostuksen osa-aluetta ei saa unohtaa, mutta jalostuksessa pitää asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Yhdistelmien osalla painopisteet voivat vaihdella, mutta metsästyskoiraa jalostettaessa käyttötarkoitus määrää suunnan, rodun osalta.
|
|
|
|
Post by carita on Jan 26, 2009 22:40:44 GMT 2
Tässä toisessa foorumissa käydään keskustelua jalostuksesta (nojautuen eilisen telkkariohjelmaan), herättääkö täällä ajatuksia tai mielipiteitä? www.saksanseisojakerho.fi/forum/viewtopic.php?t=2294Minuun iski suunnaton raivo eilen kun katselin niitä kärsiviä koiria ja äärettömän typeriä vastauksia mitä haastattelija sai kysymyksiinsä, ajattelin miten voimaton ihminen on joka tahtoisi muuttaa tätä tilannetta mutta tietää ettei pysty tekemään mitään, niin kauan kuin raha ratkaisee.... |
|
|
|
Post by SallaFi on Jan 27, 2009 17:46:35 GMT 2
Pikaterveiset taas reissusta, hieman aiheeseen liipaten. Eilinen on kàyty vanhojen koirien sukutauluja, ja tààllà on yleisesti hyvàksytty asia, ettà vàliin pitàà laajentaa geenipohjaa roturisteytyksillà. Tààllà pidetààn rodulle parempana risteyttàà silloin tàllòin harkitusti muiden rotujen kanssa kuin kàyttàà metsàstysominaisuuksiltaan puutteellisia koiria. Toinen esille tullut asia on, ettà on turvallisempaa vetàà vàliin tietoisesti tiukka sisàsiitos tunnettuihin koiriin ja sitten heti ulos kuin ettà yksi ja sama koira esiintyy sukutaulussa monta kertaa 3-5 sukupolven aikana, sillà sità kautta tahtoo kertyà esim. epilepsiakuormitusta ihan yllàttàen. Nàin myòs silloin, kun ko. koira pienemmàllà prosentilla periyttàisi tervettà jàlkeà.  Salla |
|
|
|
Post by SallaFi on Jan 30, 2009 18:59:04 GMT 2
Taas terveisià, johan tàssà kohta ollaan tosin kotonakin. Eilen illalla isànnàlleni (15 v Cispin hallituksessa, 45 v. metsàstystà spinonella, aina ollut kuulemma hyvià koiria, valioitakin useampi) tuli soitto spinonepennun hankinnasta. Soittajalla oli ollut kaksi spinonea, joiden sukutaulussa ei kàyttòkoiria ollut. Harkitsi vakavasti rodun vaihtoa, kun kumpikaan koira ei vielà vuodenkaan iàssà ollut osoittanut liikkumishaluja. Kyseessà ei siis ollut edes vaatimus metsàstyksestà vaan ihan normaalista nuoren koiran "juoksee juoksemisen riemusta" puuttumisesta. Hàn kysyi, miten valita pentu, jolla voi myòs metsàstàà. Alla vieressà kuuntelemani vastaus tiivistettynà (luvan kanssa), toivottavasti se toimii ohjenuorana sekà pentua ettà pennutusta harkitseville: 1. Tarkista, ettà emà on erinomainen metsàstyskoira, jonka sukutaulu koostuu erinomaisista metsàstyskoirista. 2. Tarkista, ettà isà on erinomainen metsàstyskoira, jonka sukutaulu koostuu erinomaisista metsàstyskoirista. 3. Tarkista, ettà isovanhemmat ovat erinomaisia metsàstyskoiria. 4. kohtien 1-3 merkitystà korostettiin jokaisessa mahdollisessa vàlissà. 5. Rodun keskitaso on hyvà, mutta kaikki pentueet eivàt ole hyvià. Pentueita teetetààn vàliin millà sattuu, sillà kysyntàà on enemmàn kuin tarjontaa. On valittava koira, joka jaksaa koko pàivàn raskaassakin maastossa koko pàivàn vàsymàttà. 6. Koirien ulkomuoto voi olla EH, mutta metsàstysominaisuuksista ei saa tinkià. Isàntàni EH ei tarkoita itàmaan prinssin EH:ta vaan hànen omaa nàkemystààn. Koiran tiputtaa EH:hon esim. hieman vààràn vàriset ja malliset silmàt tai liian hienojakoinen turkki. Kàyttòòn ja kestàvyyteen vaikuttavia rakenteellisià virheità kuten etumataluutta tai kierteisià kàpàlià ei hyvàksytà lainkaan. Hänellä on esim. itsellään spinone, jolla on käyttövalion arvoon vaadittavat suoritukset kasassa. Hän ei ole halunnut hakea koiralle valionarvoa, koska koiralla on ulkomuodollisia puutteita (hieman vaaleat silmät ja osin hienojakoinen, pehmeähkö turkki, ei pohjavillaa), eikä se siksi ole hänen mielestään valion tittelin arvoinen. Moni on yrittänyt sanoa, että koira on äärimmäisen hyvä metsästyskoira (olen itsekin nähnyt useampaan kertaan) ja kyse on käyttövaliosta, ei muotovaliosta, ja kaikki valiot ovat rodulle plussaa. Nähtäväksi jää, miten käy. = Parhaista kàyttòkoirista valitaan rotunsa tyypillisimmàt edustajat. Ja juuri tàssà jàrjestyksessà. Salla |
|
nepsu
Junior Member
Posts: 59
|
Post by nepsu on Jan 31, 2009 10:34:37 GMT 2
Tänään tulee uusintana dokkari "sairaaksi jalostettu", klo 13.05.
Kannattaa katsoa, jos jäi väliin edellisellä kerralla...
|
|
|
|
Post by kerttu on Jan 31, 2009 10:50:56 GMT 2
Pikkuisen tilastoa tähän tueksi
Viime vuonna KAER kokeisiin osallistuneista seisojista
NUO 2 .lla palkittiin 14 % startanneista, Avo 2.lla 19 % , Avo 1.llä 6% ja Voi 2.lla 19 %
Tässä totuutta, miettikääpä miten tähän keskiarvoon päästäisiin spinonella .
Vastaus on käytetään keskitasoa paremmiksi osottautuneita yksilöitä. Tumpeoitakin kun tulee vaikkei tarkottaskaan, ei niitä vasiten kannata metsästäjille riesaksi ja mieliharmiksi buukata.
Tällä en sitten tarkoita sitä että jos koira on hyvä sitä saisi käyttää vaikka se olisi sairas.
Tuo ohjelma kannattaa kattoa, se kertoo karusti sen miten koiranäyttelyt / raha/ oma kunninahímo ohjaa jalostusta.
|
|
|
|
Post by SallaFi on Feb 9, 2009 14:33:09 GMT 2
Hei, Sain vihdoin katsottua BBC:lta Caritan mainitseman dokumentin. Kyllä teki pahaa nähdä kipeitä koiria. Jos itsellä olisi jatkuva migreeni...koirille on sentään se viimeinen palvelus olemassa, niin surullinen ja vaikea kuin päätös onkin. Oli aivan uskomatonta kuunnella haastateltavien vastauksia: miten kasvattajat näkivät koiriensa ongelmat juuri siten kuin heille sopi, ilman rehellisyyden tai itsekritiikin häivää. Kyllä ihminen on sentään fiksu selittämään asiat parhain päin. Kunhan pärjää näyttelyissä, niin kaikki on hyvin! Minun mielestäni toiminnallisen rakenteen pitäisi olla tärkeämpää kuin kauneus: terve koira tykkää juosta ja liikkua, siitä heijastuu liikkumisen riemu. Sellainen koira tuottaa iloa perheelleen. Ja sellaisia, voimakkaita, "eloonjäämishaluisia" ja terveitä koiria pitäisi jalostaa, ei samasta linjasta kloonattuja näyttelyvoittajia. Emme me yksittäiset harrastajat voimattomia ole! Voimme äänestää kukkarollamme: voimme valita, mistä koiramme ostamme. Mikäli haluamme reippaita ja iloisia perhekoiria, kyllä kysyntä ja tarjonta ennen pitkää kohtaavat. Eri asia sitten, jos haluamme näyttelyvoittajia, letkeästi juoksevia, höllyväselkiä, jotka eivät käytössä jaksa. Valinta on meidän! Kävimme eilen Ranjan kanssa tunnin lumikenkälenkin umpihangessa - löytyi se luontainen ravikin ;= - minkä jälkeen se hyppi innoissaan tasajalkaa auton edessä, että pääsisi oikein revittelemään. Viiden kilsan jälkeen piti komentamalla komentaa se autoon, kun olisi vain juossut. Mielummin minulle sellainen, kiitos! Tosin ilman yliherkkyysongelmia... Salla |
|
|
|
Post by Dynamo on Mar 18, 2009 22:51:19 GMT 2
Se BBC:n dokkari kosketti vain näyttelykoiria/ihmisiä/, mutta yhtä lailla samanlaisia kusipäitä on muuallakin koiraharrastuksessa.
Kaikilla käyttökoiraihmisilläkään ei ole sen kummemmin puhtaita jauhoja pussissa - vaikka koira kuinka jaksaisi ja saisi liikkua tuntikausia mettässä ja lumihangessa, silti sen ainoa paikka voi olla kotona kylppäri tai boxi. - siis, salla, en tietenkään tarkoita sinua; tämä siksi, kun kirjoitit tuolla aimmin koiran lenkittämisestä.
Mitä enemmän ittelle tulee ikää, sitä enempi pistää vihaksi kaikki koiriin (ja muihinkin eläimiin) kohdistuva vääryys.
Huokaus.
t. maija
|
|
|
|
Post by SallaFi on May 3, 2009 18:45:39 GMT 2
Vuoden 2009 reissuni Italiaan on näillä näkymin todennäköisesti tehty. Omasta näkökulmastani italialaisten pitkän linjan (=useita koira/ihmissukupolvia) spinoneharrastajien käsitykset metsästyskoirajalostuksesta ovat kutakuinkin sama, kuin mitä kuulisi Suomessa miltä tahansa pitkän linjan metsästyskoirakasvattajalta - spinonen historian ja sukulinjojen omakohtaisella tuntemuksella maustettuna. Olen kuitenkin saanut palautetta, että reissuterveiset aiheuttavat pahaa mieltä. Olen pahoillani, jos näin on käynyt. Jotta kenenkään ei tarvitsisi enää jatkossa lukea sellaista, mitä ei halua tietää, en aio laittaa menneistä enkä tulevista reissustani juttua nettiin yhtään nykyistä enempää. Pidän jatkossakin tiiviisti yhteyttä rodun alkuperämaahan ja aikomukseni on jatkossakin käydä Italiassa vähintään kerran vuodessa. Mielestäni rodun historian, perimätiedon, nykytilan ja alkuperämaan näkemyksien tuntemus on tärkeää; jos ei muuten, niin ainakin sitten tietää, minkä kanssa olla eri mieltä ja myös perustella miksi  Mikäli jotakuta jatkossa kiinnostaa, mitä rodun alkuperämaalla voi olla rodulle annettavaa tai mitä siellä tapahtuu, vastaan mielelläni kysymyksiin esim. sähköpostitse, joskin paras tapa tutustua asiaan on tietenkin lähteä itse katsomaan. Salla |
|
Mikäli jotakuta jatkossa kiinnostaa, mitä rodun alkuperämaalla voi olla rodulle annettavaa tai mitä siellä tapahtuu, vastaan mielelläni kysymyksiin esim. sähköpostitse, joskin paras tapa tutustua asiaan on tietenkin lähteä itse katsomaan.