|
|
Post by kerttu on May 18, 2009 9:36:14 GMT 2
Spinoneitten Jalostuksen tavoiteohjelman päivitys on ajankohtainen kesän 2009 aikana. Lukeaa ajatuksella rotumme JTO ja jos haluatte osallistua JTO:n uusimiseen tai muuten kommentoida JTO.ta ota yhteyttä kerttu(ät)ylilauri.com tai salla.finnila(ät)cocom.fi
Uudet voimat ovat tervetulleita mukaan, toki myös pitempään rotua harrastaneitten mielipiteet on tärkeitä. Ei muuta kuin rohkeasti yhteyttä ottamaan.
|
|
|
|
Post by SallaFi on Jun 1, 2009 8:34:01 GMT 2
Tarjolla olisi siis erinomainen tilaisuus oleville tai tuleville rodun harrastajille ja etenkin kasvattajille perehtyä rotuun syvemmin jalostuksen tavoiteohjelman tekotalkoiden muodossa! Tarjolla sekalainen määrä hommia, esim. vuosikirjoista pitäisi katsoa näyttelykertomukset läpi ja laatia yhteenveto rodun ulkomuodon keskitasosta ja mainituista virheistä sekä rotutyypin että käyttöterveyden kannalta (rotumääritelmän tuntemus ja perustietämys koiran rakenteesta plussaa). Sama pitäisi tehdä koekertomuksista ja ominaisuuspisteitä (kokeiden ja koearvostelun tuntemus ja metsästyskokemus auttavat). SWOT-analyysi pitäisi päivittää. Meillä on rodun tilanne muuttunut aika paljon viidessä vuodessa, joten tekemistä riittää. Ensimmäinen kerta...toinen kerta...tarjotaanko vielä...  Salla |
|
|
|
Post by SallaFi on Jun 7, 2009 9:32:02 GMT 2
Hei, Kiitos kaikille aktiivisille, jotka ovat ilmoittautuneet avuksi tekemään JTO:ta. Lisää tekijöitä tarvittaisiin. Itse en halua alkaa analysoimaan rodun nykytilaa. Meillä on kasvava määrä aktiivisia harrastajia ja kasvattajia, joiden vuoro on nyt astua remmiin. Olen omalta osaltani artikkeleja kääntämällä ja Italian terveisiä välittämällä pyrkinyt välittämään tietoa rodusta kotimaan perspektiivin ulkopuolelta. Nyt on teidän muiden harrastajien vuoro miettiä, millainen rotu on ihan oikeasti kyseessä, missä rotu on Suomessa menossa, mihin sitä halutaan viedä ja miten sinne päästään. Näistä asioista keskustellaan lisää Leon järjestämillä jahtipäivillä, jonne toivottavasti mahdollisimman moni pääsee. JTO olisi kuitenkin hyvä saada alustavasti raakaversiona valmiiksi kesän aikana. Sitä voidaan sitten myöhemmin täydentää ja muokata saatujen kommenttien perusteella. Kokoamistyöhön olisi erittäin suotavaa saada etenkin tuoreita ja tulevia kasvattajia, joilla on rodun tulevaisuudesta vastuu. Rodunjalostuksen kannalta ymmärrys rodun historiasta ja kehityksestä on aivan olennaista, pelkkä oman koiran tunteminen ei riitä. JTO;n tekeminen on erittäin hyvä mahdollisuus päästä ihan oikeasti pohtimaan rotua ja rodunjalostusta, koska tietoa on haettava useista lähteistä. Edeltävän JTO:n pohja on hyvä ja käyttökelpoinen, joten tyhjän päältä ei tällä kertaa tarvitse aloittaa. Autan mielelläni tarvittaessa, mutta soisin, että harrastaja- ja varsinkin kasvattajakunnasta löytyisi joku muukin kuin minä ja Kerttu ottamaan asiasta vastuuta. Alla on edeltävän JTO:n sisällysluettelo. Olen siihen merkinnyt lyhyesti, mitä otsikoiden alle olisi ajatuksena saada. Jos otsikon perässä on OK, sille on jo tekijä. Muihin voi vapaasti ilmoittautua. Mistään otsikosta ei tarvitse alkaa sivukaupalla kirjoittamaan, mutta mielipiteiden pitää olla perusteltua ja asian faktapohjaista. Salla ----- 1. Yhteenveto OK Kirjoitetaan, kun muu JTO on valmis2. Rodun tausta 3. Rotujärjestön organisaatio ja sen historia OK Saadaan valmis teksti muualta4. Nykytilanne4.1 Populaation koko ja rakenne (minä voin tehdä ulkomaat, Suomelle tarvitaan tekijä)4.1.1 Populaation koko ja rakenne Suomessa (nykytilanteen kuvaus ja analysointi: missä ollaan, miten tilanne on muuttunut JTO-kauden aikana. Matadoripykälä)4.2 Luonne ja käyttöominaisuudetEntisen päivitys ja mahdollinen täydennys. Tähän löytyy nyt huomattavasti enemmän materiaalia kuin viimeksi.4.2.1 LuonneEntisen päivitys ja mahdollinen täydennys metsästyskoiran ja spinonen luonteesta. Tähän löytyy nyt huomattavasti enemmän materiaalia kuin viimeksi. Lisäksi huomautukset näyttely- ja koekertomuksissa. Vaatii metsästyskokemusta.4.2.2 Käyttöominaisuudet OK (koekertomusten yhteenveto ja analyysi ominaisuuksien kehittymisestä JTO-kauden aikana, mitä pitäisi vielä tehdä ja mihin suuntaan halutaan mennä. Vuosikirjan ominaisuustaulukoiden lainaaminen ja analyysi)4.2.3. Kanakoirien erikoiskokeet OK Saadaan valmis teksti muualta.4.3 Terveys OK Terveyskyselyiden palautus, tilanteen analyysi, ilmoitetut ongelmat, rodun kokonaistila. Minä voin tehdä, kun on tilastot saatavilla parhaiten4.3.1 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Lonkkatilastot ja analyysi4.3.2 Muut Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet OK Terveyskyselyiden palautus, tilanteen analyysi, ilmoitetut ongelmat, rodun kokonaistila. Minä voin tehdä, kun on tilastot saatavilla parhaiten4.4 Ulkomuoto OK Näyttelykertomusten analysointi.4.4.1 Rotumääritelmä OK Valmis teksti5. Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisestaAnalyysi siitä, miten aiemmassa ohjelmassa asetetut tavoitteet on esim. yhdistelmien ja käyttöominaisuuksien osalta saavutettu. Voin kirjoittaa terveyskyselyosuuden.6. Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Minne halutaan ja miten sinne päästään. Jalostuskoirien minimitasovaatimusten nosto/lasku?6.1 Visio Millainen on spinone viiden vuoden kuluttua ja millainen rodun tila on Suomessa6.2 Rodun tavoitteetKuinka suuri määrä koekäyntejä, lonkkakuvaustuloksia, ominaisuuspisteiden kehitys jne.6.3 Rodun strategia Miten saavutetaan tavoitteet6.4 Uhat ja mahdollisuudet
6.5 Varautuminen ongelmiin
6.6 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi
7. Tavoiteohjelman toteutumisen seurantaTAULUKOT OK Taulukko 1. Spinonekanta eri maissa Taulukko 2. Rekisteröinnit vuositasolla 1995–2003 Taulukko 3. Jalostukseen käytetyt koirat 1995–2004 Taulukko 4. Käytetyt yhdistelmät 2000–2004 Taulukko 5. Jalostukseen vuosina 2000–2004 käytettyjen koirien keskinäiset lähisukulaisuussuhteet Taulukko 6. Koe- ja näyttelykäynnit 1998–2004 Taulukko 7. Spinonen PEVISA-ohjelma Taulukko 8. Lonkkakuvattujen spinonejen lukumäärä ja tulokset 1998–2004 Taulukko 9. Lonkkaindeksi Taulukko 10. Aiemman tavoiteohjelman toteutuminen Taulukko 11. SWOT-analyysi rodun tilasta Taulukko 12. Varautuminen tulevaisuuden ongelmiin Taulukko 13. Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi |
|
|
|
Post by SallaFi on Jun 23, 2009 15:43:04 GMT 2
Hei, Alla tarjokas JTO:n kohtaan "Rodun tausta". Se on vapaasti harrastajien kommentoitavissa ja täydennettävissä elokuun puoliväliin. Kommentit voi laittaa tänne keskustelupalstalle kaikkien keskusteltavaksi tai (JA) myös s-postilla minulle ja Kertulle, jotta muistan vielä loppuvaiheessa, mitä on tarkoitus muuttaa. On ollut erittäin antoisaa kerrata rodun historiaa ja keskustella siitä ystävieni kanssa, jotka ovat seuranneet rotua vuosikymmenten ajan. Vuosien varrelta on kertynyt monta mielenkiintoista tarinaa, jotka auttavat ymmärtämään rodun toimintaa ja ulkomuotoa paremmin. Toivottavasti joku muukin uskaltautuu tutkimusmatkalle lähtemään, alla oleva raapaisee vain pintaa. Laittelen lisää puuttuvia osioita, joita kukaan muu ei ole tarjoutunut tekemään, sitten kun ehdin, mikä ei tarkoita, että minulla olisi erityisen kiire tai etten hallitsisi ajankäyttöäni vaan että tiedätte, ettei kannata ihan heti odottaa - arvojärjestyksessä on monta muuta asiaa ensin, kuten lomailu ja jäätelönsyönti  Salla -------- 2. Rodun tausta Kuten niin monen muunkin vanhan rodun, myös spinonen historia on hämärän peitossa. Muun muassa Senofonte ja Seneca ovat jo noin 500 eKr. maininneet kirjoituksissaan karkeakarvaisen koiran, joka oli fyysisesti kestävä ja seisoi riistaa. Myöhemmin samantyyppisistä karkeakarvaisista koirista löytyy mainintoja ajalta 100 jKr. Flavio ja Oppiano (200 jKr.) lisäsivät omissa rotukuvauksissaan koiran ominaisuuksiin ”koira, joka ei metsästä itselleen vaan isännälleen”, mikä on mainittu useissa nykypäivänkin lähteissä yhtenä spinonen arvostetuimmista ominaisuuksista. 1400-luvulta lähtien spinonen tyyppisiä koiria on esiintynyt muun muassa Montagnan, Tizianin ja Tiepolon maalauksissa, minkä lisäksi aikakauden kirjallisissa lähteissä kerrotaan arvostetusta metsästyskoirarodusta, jonka ominaisuudet ja ulkonäkö vastasivat nykyistä spinonea. Sana ”spinone” tarkoittaa vapaasti käännettynä piikikästä, minkä on katsottu viittaavan joko koiran karheaan turkkiin tai vaikeakulkuiseen maastoon, mihin rotu on alkujaan luotu. Spinone on alkuperältään talonpoikien käyttämä ja jalostama monipuolinen metsästyskoira, jonka tarkoituksena oli hankkia perheelle ruokaa mahdollisimman tehokkaasti. Vaikeina aikoina etenkin ruskea värimuunnos oli köyhien talonpoikien suosiossa, koska se maastoutui hyvin ilta- ja aamuhämärässä rikkaiden talollisten jahtimaille. Rauhallisen mutta määrätietoisen hakunsa ansiosta spinone erittäin kestävä ja tarkkanokkainen riistanlöytäjä, mikä teki siitä ihanteellisen metsästyskoiran vaikeakulkuisiin maastoihin, jokivarsiin ja suoalueille. Spinone on tyypillisesti erinomainen noutaja niin maasta kuin vedestä: alkujaan yksi rodun tärkeistä tehtävistä oli jäljittää ja noutaa jokisuistoissa ja jokivarsissa vesilintupassissa ammutut linnut. Toisen maailmansodan jälkeen spinonekanta hupeni lähes olemattomiin. Rodun säilyttämiseksi ja haluttujen ominaisuuksien vahvistamiseksi spinonea on risteytetty mm. korthalsingriffonin kanssa, mistä voi vieläkin nähdä piirteitä etenkin rodun ruskeassa värimuunnoksessa. Korthalsingriffonin lisäksi rotuun on tuotu uutta verta muistakin ranskalaisista seisojista (esim. boulet) ja noutajista, bracco italianosta ja karkea- ja lyhytkarvaisesta saksanseisojasta. Setterin ja pointterin vaikutus näkyy paikoin vieläkin valko-oransseissa linjoissa. Toisen maailmansodan jälkeen rodun harrastajat alkoivat kiertämään syrjäisiä maalaiskyliä ja kartoittamaan kaikkein rotutyypillisimpiä yksilöitä, joiden pohjalta rotua alettiin luomaan uudestaan. Alussa pääpaino oli ulkomuodossa, minkä seurauksena käyttöominaisuudet osin heikkenivät. Metsästäjien vaatimuksesta säilyttää spinone metsästyskoirana rotujärjestössä alettiin 1980-luvun alkupuolella painostaa voimakkaasti ja laajamittaisesti käyttöominaisuuksien parantamiseen. Tällä hetkellä rodun metsästysominaisuuksien keskitaso on italialaisen rotujärjestön mukaan saatu Italiassa hyvälle tasolle, ja jalostuksen ohjenuora onkin valita ”parhaista käyttökoirista rotunsa tyypillisimmät edustajat”. Spinonen italialainen rotujärjestö Famiglia dello Spinone perustettiin vuonna 1949. Nykyisin rotujärjestö tunnetaan nimellä Club Italiano Spinoni (C.I.Sp). Suomessa spinonen rotujärjestö on Saksanseisojakerho. Ceresoli, A. Lo spinone italiano e le razze affini. Ed. Artemide Milano, 1951. Di Pinto, M. Mitä tarkoittaa ”parhaat käyttökoirat”? Notiziario 1/2005. Club Italiano Spinonin julkaisuja. Suom. Salla Finnilä Bonasegale, C. Lo spinone barocco. Notiziario 17/2008. Club Italiano Spinonin julkaisuja. Garaffini-Brianzi kirjeenvaihto 1950–1960-luvuilta Lozza, M. Manuale Practico dello Spinone. Club Italiano Spinoni. Lozza, M. La fase due. Notiziario 2/2007. Club Italiano Spinonin julkaisuja. Massimino L. Mitä tarkoittaa ”rotunsa tyypillisimmät edustajat”? Notiziario 1/2005. Club Italiano Spinonin julkaisuja. Suom. Salla Finnilä Rebaschio D. Kaksi rotua, yksi tyyli. Il Giornale della Cinofilia, nro 9, helmikuu 2008. Suom. Salla Finnilä Scheggi, M. Lo spinone. Ed. Olimpia, Firenze 1996 |
|
|
|
Post by SallaFi on Jul 9, 2009 14:06:53 GMT 2
JTO:n terveysosion ehdotus löytyy kommentoitavaksi osoitteesta: www.spinone.fi/JTO_terveys_2009.docTaulukot kärsivät, kun yritin siirtää viestiketjuun. Tiedot joistain sairauksista on kopioitu suoraan Kennelliiton sivuilta, kun ei huvittanut keksiä pyörää uudestaan. Lonkkakuvausprosentti on erittäin hyvä ja parantunut huimasti viime JTO-kauteen verrattuna, voimme taputtaa itseämme selkään. Jatkossa seurattavia asioita, joihin tulisi suhtautua tiukasti, ovat epilepsia, etupään nivelet ja yliherkkyydet. Erittäin suuri kiitos, kumarrus ja hatunnosto terveystietoja koiristaan toimittaneille harrastajille! Lisää ilmoituksia kaivataan, myös terveistä koirista! Salla |
|
|
|
Post by SallaFi on Jul 9, 2009 14:41:59 GMT 2
Kommentti: Rodun lonkkakuvausprosentti on siis erittäin hyvä, ja kuvattujen osuus kuvausikäisistä rekisteröidyistä on tuplaantunut edeltävän JTO:n seurantajaksoon verrattuna.Salla |
|
|
|
Post by Dynamo on Jul 10, 2009 21:36:54 GMT 2
Kiitos Sallalle tyhjentävästä selvityksestä spinonen terveydentilasta!
Yhteen asiaan haluaisin kyllä kiinnittää huomiota. Salla mainitsee etumataluuden (oliko tämä se termi?) olevan ilmeisemmin isokin ongelma - ymmärsinkö oikein?
Aikas paljon on tullut nähtyä spinoneita, mutta etuosastaan matalia, eteen painottuvia koiria on toudella vähän ainakin Suomessa ja Englannissa.
Yleensä nämä ovat raskaiden koirien ongelmia. Väittäisin, että Suomen spinoneista iso osa on turhankin kevyitä. Ko ongelmaa ei niillä varmaankaan ole?
On toki asiallista luetella kaikki ne vaivat ja viat, joita yksittäisillä spinoneilla on ollut. Äkkiseltään kun katsoo listaa, voisi rotua pitää aika sairaana.
No - kun tekstin lukee tarkkaan ja loppuun asti, asian oikea laita kuitenkin selviää: spinone on kaiken kaikkiaan aika terve rotu!
Ai niin: kahdella d-lonkkaisella vuosikausia aikoinaan kisanneena tiedän, ettei dysplasia suinkaan aina johda nivelrikkoon. Mulla oli KVA, jolla sököt lonkat, mutta ei nivelrikkoa. Eikä muitakaan "tyypillisiä" pahan dysplasian oireita. Hyvällä lihaskunnolla moni koira pärjää hirveän hyvin.
Se on taas kokonaan toinen juttu, onko mitään järkeä tuhlata aikaa ja rahaa lonkkavikaisen kouluttamiseen.
Vastaus: ei ole. Itelle sattui vaan niin pirun hyvät koirat kohdalle, että päätin jatkaa rtg-kuvien hyytävän kauheista tuloksista huolimatta.
Nykyään toimisin kuitenkin toisin. Hyvää tuuria ei voi olla loputtomiin.
Keskustelua, kiitos!
maija
|
|
|
|
Post by Dynamo on Jul 10, 2009 21:56:12 GMT 2
Vielä muutama sananen häntämutkasta. Muutaman häntämutkaisenkin kasvattaneena tiedän omakohtaisesti, ettei edes luovutusikäisen häntämutkaa suinkaan aina huomaa. Vaikka itsellä on takana aika iso määrä pentueita roduissa, joissa on häntämutkaa, on ainakin kahdesti mutka jäänyt huomaamatta, vaikka kuinka hysteerisesti olisin syynännyt häntää useampaan kertaan 7-8-viikkoisena. Ja miksi olisin voinutkaan sitä nähdä, kun eläinlääkäreilläkään ei ole sitä "taitoa". Eläinlääkäri on aikamoinen riskinottaja, jos menee kirjoittamaan pentujen ell-todistukseen, ettei ole häntämutkaa. Siksi yleensä kirjoitetaankin, ettei pennulla ainakaan luovutushetkellä todettu häntämutkaa. Noh - muutaman viikon päästä sen huomaa jo paljon helpommin. Harmillista ja noloa kasvattajalle, joka on kuitenkin tehnyt parhaansa. Yleensä asiasta selviää rahalla, kuten asiaan kuuluukin. Toki ne mutkat, jotka sojottavat minne sattuvat, näkee jo vastasyntyneestä pennusta. On spinonekehissäkin ollut voitokas uros, jonka häntämutka huomattiin ensimmäisen kerran Lahtovaaran kehässä Sotkamon erkkarissa jokunen vuosi sitten. Ei kuitenkaan ollut minun urokseni - minulla kun on ollut tapana tuoda kaikki viat ja mieliharmit turhankin avoimesti esille :-D Tällaista mutka-asiaa tällä kerralla |
|
|
|
Post by SallaFi on Jul 11, 2009 8:26:48 GMT 2
Hei! Ja kiitos Maijalle kommenteista, mukava kun joku vaivautuu! Säädän tuota häntämutkakohtaa, se on suora kopio edeltävästä ohjelmasta. Häntämutkahan on asia, jota voi odottaa, kun käytetään typistettyjä koiria ja hinta, joka täytyy maksaa siitä, että rotuun saadaan tuotua jotain muuta. Lonkkavika-artikkeli on suoraan Kennelliiton sivuilta. Etumatalia olen nähnyt jonkin verran, en vielä hälyyttävästi, mutta kyseessä on sen tyyppinen rakenneongelma, johon täytyy kiinnittää jatkossa huomiota, koska etupää on koiran terveyden ja jaksamisen kannalta paljon tärkeämpi kuin takapää. Se on listattu mukaan, jotta asia saadaan esille. Sillä ei välttämättä ole tekemistä koiran rakenteellisen raskauden kanssa (joskin usein on), vaan se tarkoittaa sitä, että etujalat ovat suhteessa lyhyemmät. Moni tuomari ei tätä edes tunnista, vaan laittaa takakorkeuden piikkiin tai muuten vain ihmettelee epävakaata ylälinjaa. Kun nykylinja on, että EH:ta huonompaa ei oikein voi antaa, asia on entistä ongelmallisempi. Tästä on kuulemma ollut tuomaripuolella jo puhettakin, mutta jospa asia korjaantuisi, jos SA tulee takaisin. Lahtovaara on tarkka tuomari. Oli kuulemma erkkari-illallisella sanonut, että spinoneen on hiipimässä pitkärunkoisuus. Jos näin on, käyttöä se tuskin haittaa, mutta tyyppivikahan se on. Meillä ainakin Roki on minun silmääni pitkärunkoinen. Palataksemme JTO:hon, onko esityksiä siitä, miten listausta mahdollisesti lyhennettäisiin, vai annetaanko olla? Salla |
|
|
|
Post by kerttu on Jul 12, 2009 19:32:03 GMT 2
Salla on uurastanut kovasti, kiitos siitä. Toivottavasti me muut saamme oman osuutemme jossain vaiheessa mallilleen.
Laitan lyhyesti omia huomioitani terveysosiosta tähän kaikkien nähtäville.Tuli mieleen hyvä sanonta kun JTO.ta mietiskelin, ” ensin katellaan mettä ja sitten puut” tämä pätee tähänkin, lillukanvarsiin ei kannata eikä saa kompastua. Meillä on rotu hyvällä mallilla Suomessa, väittäisin että jopa paremmalla kuin monessa muussa maassa. Käyttöpuoli on mennyt tämä JTO.n aikana rytinällä eteenpäin. Lonkkakuvaus määrät, kuten myös sen antamat tulokset ovat ilahduttavia. Etupään kuvaus olisi kuitenkin syytä nostaa arvoonsa, kenties jopa liittää PEVISA,n siinähän se samoilla tulilla menisi kuin lonkatkin, ainakin PEVISA innostaisi kuvaamaan kyynärätkin.( 04 - 08 kyynärät on kuvattu vain 45 %.lla lonkkakuvatuista.) Näyttelykäyntejä jopa toivoisin lisää, menee monia näyttelyitä ettei ole edes mallikappaletta esillä.
Sitten huomioita joista toivoísin keskusteltavan.
Lonkat:)
- lisäys- kuvausiäksi suositus n 2 v ( Limanin antama ohje)
- lisäys-toivotaan kuvattavan myös etupää, vain 45 % 2004 – 2008 kuvatuista on myös kyynärnivel
- Yhdistelmät joissa kahta B lonkkaista ei yhdistettäisi – liian rankka, B on meidän populaatiossa hyväksyttävä tulos, jopa C jos toisen osapuolen suku ( ei vain ko yksilö ) on terveeksi todettua.
Sairaudet:
-lisäys – yksittäisinä tapauksina.
-listaan riittäisi mielestäni sairaudet / viat joita on useampia kuten esim tulehdusherkkyys, mahalaukun kiertymä sekä häntämutka ja kilpirauhasen vajaatoiminta muut on sellasia että niitä on rodussa kuin rodussa eikä ole tarpeellista luetella.
Taustatieto ja periytyvyys osio ok
-etumatala, se on piirre jota en korostaisi, se ei ole hyvä asia, mutta ei se oikeasti spinone kannassamme ole ongelma. Ainakaan tämä 20 v aikana näyttelyissa ja Junkkarissa olleena en pidä sitä ongelmana, eikä sitä ollut italiassakaan. Jos joku yksittäinen ko tyyppi on osunut silmään ei se ole kuitenkaan koko rodun ongelma.
Vaikka lopussa on maininta ” On kuitenkin huomattava, että rotu on käyttökoirarotuna kokonaisuudessaan varsin terve” se ei taida riittää rotua tuntemattomalle vahvistukseksi että perusterve rotu spipnone oikeasti on. Listaan voi toki lisätä vikoja / sairauksia mutta vain mitä on enemmässä määrin.
Hampaat.
P 1 puuttuminen tai liikaa oleminen nähdäkseni useimmin esiintyvä virhe, ketään ei kuitenkaan nollata nitten takia ja näitäkään ei ole kovin montaa. Sitten taitaa olla pari jolla on alakulmuri jäänyt pistämään yläikeneen. ( sivuhuomautus - Pentuaikanahan tämä alakulmurit ylähammaskaaren sisällä on perin tyypillinen juttu, mutta hampaitten vaihtuessa korjaantuu.)
Ylä - / alapurentaa on joitain mutta keskimäärin purennat on kunnossa.
Kivekset
-pari kivesvikaa ei aiheuta mainitaa, rotumääritelmässä se määritellään hylkääväksi virheeksi ja estää mm näyttely ja koetoiminnan, joten eikö se tule siellä-
Entropium ja ektropium
entopium ( sis. Kiertymä) on mielestäni vaarallisempi muoto, se haittaa koiraa ittiään, ektropium( = silmäluomi avautuu liikaa ) lievänä on vain kauneushaitta. Sitä oli muuten esim italiassa kovin paljon.
-maininta pkss korjata pois.
Pikkuaivoataksia - muutos ehdotus
Kahta kantajaa EI SAA YHDISTÄÄ
Eikö CA testi ole markkeritesti, joka tehdään Dna.sta / verestä??
Kun lukee testattujen koirien listaa, en laskenut montako siinä oli testattu, mutta 13 oli kantajaa. Joten oliskohan valistus purrut! Hyvä niin.
|
|
|
|
Post by SallaFi on Jul 13, 2009 14:44:53 GMT 2
Hei, Taulukoita löytyy www.spinone.fi/taulukot.doc suurkiitos Sannalle urakoinnista. Koitan ympätä nuo tekstiin mukaan ennen maalinnustuksen aloitusta. Odotellaan terveyteen vielä lisää keskustelua. Lähdeluettelohan pitää ainakin täydentää niiltä osin, jotka olivat edeltävästä JTO:sta. Muutaman täsmennyksen avattuun keskusteluun haluaisin: - "Yhdistelmät joissa kahta B lonkkaista ei yhdistettäisi – liian rankka". Mille faktoille mielipide perustuu? Miten tämä liittyy siihen, onko B on meidän populaatiossa hyväksyttävä tulos yksittäiselle koiralle? - Kyynärät saadaan tarvittaessa liitettyä PEVISAan. Miten se vaikuttaisi ulkomaisten urosten käyttöön? Riittäisikö pelkkä suositus? Onko raja-arvo tarpeen? Kkss-, lkss- ja pkss-puolella on olemassa ainakin toistaiseksi varsin hyvin pitänyt "kirjoittamaton sääntö", että huomioiden etupään tärkeys ja se, että kyseessä on käyttökoirarotu (usein himpun spinonea pienempiä), ykkösenkään kyynärpäitä ei päästetä jatkoon, vaikka ne eivät koiraa itseään haittaisi. Kuvauspakkoa sielläkään ei tosin ole. Salla |
|
|
|
Post by kerttu on Jul 13, 2009 16:20:12 GMT 2
Täsmennyksenä B/ B lonkka mielipiteeseeni. SKL: sanoo näin SKL: Suomen kennelliiton arviointiasteikolla virallisten lonkkakuvien (rtg) arvioinnissa aste A on täysin terve, B tarkoittaa lievää löysyyttä, mutta on kuitenkin vielä terveeksi luokiteltavissa,. Eli minusta kannan ollessa määrällisesti tämä mikä on emme voi lähteä samalle viivalle kuin Saksanseisojat.Niitä on rekisteröity aikojen saatossa yhteensä ( LK ss ja Kk ss ) 15064 kpl ja spinoneita 275 kpl. Materiaalin määrä on vallan toinen. Niitä rekisteröidään vuodessa yli kaksi kertaa se määrä mitä spinoneita on rekisteröity 20 vuoden aikana. B on siis kuitenkin terveeksi luokiteltu tulos. Ulkomaalaisten kans ollaan pikkusen arvausten varassa koska emme monestikkaan tiedä kuin ko yksilön ja kenties sen vanhempien lonkkatilanteen, tuonneissa sama asia. Kyynärät: Kyllä se tietenkin ens hätään riittaisi se suosituskin kyynärien osalle, toivottavasti se sitten purisi ja lisäisi kuvausintoa. Asiaahan voitaisiin katella uudelleen seuraavan päivityksen aikaan ja jos parannusta ei tulisi kiristää sitten köyttä Kustannuksesta ei liene kenenkään kohdalla kysymys, kyynärät nostaa hintaa niin vähän. Paikasta riippuen yhden näyttely- /koemaksun verran. |
|
|
|
Post by SallaFi on Jul 14, 2009 20:05:25 GMT 2
B-lonkkainen on kyllä terve tulos yksittäiselle koiralle, mutta BxB-yhdistelmässä on heti lisääntynyt lonkkavian riski, vaikka periytyminen onkin paljon yhtä kirjainta monimutkaisempaa. En ymmärrä, miten suositus olla tekemättä BxB-yhdistelmiä on liian rankka siksi, että spinoneja rekisteröidään huomattavasti kk- ja lk-saksanseisojia vähemmän. Rekisteröintimäärä (ja lonkkien tulostaso) liittyy siihen, onko meillä pevisassa rajana C vai B. Meillä on määrällisesti sen verran pieni populaatio Suomessa ja parannettavaa monella saralla, että mielestäni raja on hyvä pitää C:ssä, koska muuten voidaan sulkea jalostuksesta koiria, joilla voisi olla esim. käyttöpuolelle paljon annettavaa. Palatakseni BxB-yhdistelmiin: - meillä on lonkkakuvattujen koirien määrä tuplaantunut noin viimeisen viiden vuoden aikana ja osuus on jo hyvä -tervelonkkaisten osuus on myös tuplaantunut, ja niidenkin osuus on hyvä. - viimeisin BxB-yhdistelmä on tehty lähes kymmenen vuotta sitten, jolloin tilanne oli toinen. - Koska meillä on niin paljon tervelonkkaisia koiria ja ilman BxB-yhdistelmiä on selvitty viimeinen kymmenen vuotta, ei mielestäni ole toistaiseksi esitetty riittäviä perusteluja sille, että suositus - jota siis kasvattajat saavat vapaasti olla noudattamatta, mikäli kohdalle sattuu kaksi pentuetta, jotka täytyy aivan ehdottoman välttämättömästi yhdistää ja joista ei A-lonkkaista löydy - pitäisi poistaa liian rankkana. Jalostuksen tavoiteohjelmassa pitäisi olla tavoitteita tulevaisuutta varten. Mielestäni tätä ei palvele se, että aletaan laskemaan jo asetettua rimaa, ellei siihen ole äärimmäisen hyvää ja perusteltua syytä. Salla |
|
|
|
Post by Carita on Jul 14, 2009 20:40:23 GMT 2
Lonkkakuvattujen koirien määrä on ehkä tuplaantunut, mutta koiria on kasvatettu paljon vähemmän viimeisimpinä vuosina. Tilastosta puuttu myös erittäin monta koiraa yhdistelmistä jossa todennäköisyys on suuri että löytyy myös C-lonkkaisia koiria.
Älkää nyt vaan hyvät ihmiset tuudittautuko siihen että asiat ovat hyvällä mallilla vaan säilyttäkää maltti älkääkä laittako liikaa tiukkoja rajoituksia.
|
|
|
|
Post by kerttu on Jul 14, 2009 21:21:09 GMT 2
En minä ala siitä riiteleen missään nimessä vaikka suositukseksi tulisikin edelleen ettei kahta B.tä yhdistettäisi:) Salla on oikeassa, ettei ole syytä palata taaksepäin, vaikkakaan se ei minusta niin maatakaatavaa olisikaan. Terveys on tärkeä asia, siitä tulee pitää kiinni kynsin hampain, mikään ei mene sen edelle. Raja-arvo C ja suositus ettei B/ B yhdistetä saa siis munkin kannatuksen:)Mutta sen kyynärkuvauksen esitän edelleen sinne lisättäväksi. Mitä mieltä siitä ollaan? Etupää on tärkeä asia myös. Kuten voimme huomata, sen kuvausta ei kuitenkaan rodussamme arvosteta / osata pitää tärkeänä. Jätetään suositukset sitten jalostusvalintoja tekevien harkintaan ja toivotaan sitä harkintaa käytettävän oikein. Korjataan kuitenkin sanamuoto koskemaan spinoneita saksanseisojien sijasta.
Nyt en ainakaan minä ihan tajunnut tuota Caritan viimestä lausetta, voitko selventää. Tämä asia on rotua harrastavien yhteinen, ei tähän kukaan yksin eikä kaksinkaan tee mitään mitä roturyhmä ei halua, pitää vaan osallistua vaikuttamaan!
|
|
