|
Post by SallaFi on Jan 12, 2010 16:49:29 GMT 2
Tehtyjä muutoksia: terveysosioon on lisätty mahalaukunkiertymä (ei ole vielä serverillä olevassa versiossa, en saa sitä nyt päivitettyä). Kyseessä ei ollut taktinen "unohdus", asia kävi alkuvaiheessa mielessäni, mutta ei sitten enää myöhemmässä vaiheessa muistunut, kun ei ole aktiivisena mielessä: muutamaan vuoteen ollut kuin Ella, jonka suku ei muutenkaan jatku. Ja lähelle ei muutenkaan tahdo nähdä, siksi olisi hyvä, jos mahdollisimman moni kommentoisi. Yritän kyllä parhaan kykyni mukaan tehdä JTO:sta sellaisen, että se palvelee harrastajia, jalostusta ja rodun kehityksen seurantaa mahdollisimman hyvin. Muita muutoksia: tulossa seurantataulukko Junkkarissa käyneiden koirien määrästä ja moniko on jatkanut koeuraansa myöhemmin. Toivomuksia: lk-unkarinvizsloilla oli viimeksi käyttöominaisuudet kartoitettu tarkemmin kuin meillä, kun en hoksannut silloin meille tarkempaa tehdä. Heillä oli jalostuksen a kehityksen seurannan kannalta varsin mielenkiintoinen taulukko: www.saksanseisojakerho.fi/html/JTO2006lkuv.pdf sivu 20. Minusta olisi jalostuksen kannalta tärkeää ja rodun kehityksen seurannan kannalta mielenkiintoista, jos meilläkin olisi käyttöominaisuudet karkeasti jaoteltuna ominaisuuksittain. Tämän voisi tehdä takautuvasti siten, että vertaisi "arviolta" tilannetta kunkin ominaisuuden suhteen viime JTOta tehdessä ja esittäisi arvion siitä, miten eri ominaisuudet ovat muuttuneet näiden vuosien aikana. Mielestäni olennaisia ominaisuuksia olisivat haku (vauhti, laajuus), metsästyshalu, riistanlöytökyky, riistan käsittely (varovaisuus/pökkii ylös), avanssi, lintuun tarttuminen, veteenmenohalu ja yhteistyö. Meillä on ainakin Ranjan kanssa ongelmina tuulellakäyvä avanssi ja liika varovaisuus linnulla. Veteenmenoa ja lintuun tarttumista piti pentuna alussa hieman rohkaista, tosin erittäin vähän. Näin saataisiin mahdollisimman hyvä ja realistinen kuva rodun nykytilasta, haasteista, säilytettävistä asioista ja vertailutietoa seuraavaa JTOta varten. Nyt kun rotu on vielä hallittavan kokoinen, tällaisen tekeminen olisi varsin pienellä vaivalla mahdollista. Salla
|
|
|
Post by LMi on Jan 12, 2010 17:02:43 GMT 2
Täytynee tässä rivispinonistien puolesta kiittää näitä ahkeria naisia jotka tämän urakan ovat tehneet ja aineiston kasaan saaneet - kiitos-. tästä varmaan tulevaisuudessa on hyötyä.
Tietoa on paljon ja tieto lisää tuskaa. Taulukoita ja tilastoja kyllä on, mutta mitenkähän olis taulukko näistä kokeiden ominaisuuspisteiden keskiarvoista, vaikka näin 5 vuoden välein. Minusta ne kuvaa aika hyvin koirien käyttö ominaisuuksia ja olis hyvä nähdä mihin suuntaa se puoli kehittyy. Kun itse kaer tulos harvoin kertoo koko totuutta koiran ominaisuuksista. Kenties tämmöset keskiarvot pysyy kohtalaisen samoissa luvuissa vuodesta toiseen, mutta jos joskus tapahtuu jokin hyppäys johonkin suuntaan niin ainakin se olis helppo havaita ??
Leo
|
|
|
Post by Dynamo on Jan 12, 2010 20:13:22 GMT 2
JTO vaikuttaa hyvältä. Sääli kun rotu on niin pieni, kun tavaraa on koottu jo vaikka kuinka. Mutta - hyöty lienee kuitenkin suuri. Toivottavasti ainakin.
Kaikissa roduissa - kuten elämässä muutenkin - tiedetään, että tieto lisää tuskaa. Mitä enemmän tiedetään, sitä paskempia/parempia koiriakin meillä on. Ja mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän löytyy... noh, kaikenlaista. Hyvässä ja pahassa. Siksi kuulun niihin, jotka haluavat tutkia koirista vain tarpeellisen ja pakollisen.
Järkeä kannattaa käyttää tässä mitä suuremmassa määrin.
t. maija
|
|
|
Post by kerttu on Jan 18, 2010 13:35:17 GMT 2
Rodun keskiarvot
2005 /2006 /2007/ 2008 /2009 tavoite vauhti 2,2 / 2,3 / 2,3 / 2,4 / 2,4 / 3 maaston perittävyys 2,5 / 2,5 / 2,5 / 2,5 / 2,5 / 3 yhteistyö 3,3 / 3,3 / 3,3 / 3,3 / 3,3 / 3,5 metsästyshalu 3,5 / 3,3 / 3,6 / 3,6 / 3,6 / 4 seisontakunnys 3,5 / 3,3 / 3,3 / 3,3 / 3,4 / 3 eteneminen 3,7 / 3,5 / 3,5 / 3,4 / 3,3 / 4
Kaikissa ominaisuuspisteissä on maksimi 5 vaikkakaan täydet 5 pistettä ei aina ole paras vaihtoehto. Hakuvauhdin ollessa 2 -3 vauhti on ajoittain ravia ja laukkaa tilanteesta riippuen. Maaston peittävyydellä tarkoitetaan kuinka kattavasti koira hakee annetun hakualueen. Yhteistyö on koiran ja ohjaajan yhteenpelaamista ideaalin lopputuloksen saavuttamiseksi, koiran tulee kuunnella ja totella annettuja ohjeita. Metsästyshalu kuvastaa koiran tapaa toimia löytääkseen riistaa. Spinoneilla se on seurarantajaksolla ollut 3-4 joka tarkoittaa että koira työskentelee innokkaasti mutta ajoittain kaipaa kannustusta. Seisontakynnys pisteet kuvastaa koiran herkkyyttä reagoida hajuihin ja ilmaista se seisomalla. Jos seisontakynnys on 0 koira ei seiso riistalle vaan karkottaa itse = hylätty. Jos pisteitä on 5 koira seisoo liian herkästi ja sillä on vaikeuksia paikallistaa riistaa Ihanteellisin pistetys tässä kohdassa on 3 Etenemisen tulee olla vapautunut ja kohdistua suoraan riistaan. 0 ei suostu seisonnaltaan hyväksyttävästi etenemään= hylätty 5 on täysin vapautunut hyvin riistaan kohdistunut eteneminen. Viiden vuoden seurantajaksolla ominaisuuspisteet ovat pysyneet melkolailla samoina. Metsästyshalu ja vauhti ovat hieman parantuneet, vastaavasti eteneminen on hieman heikentynyt. Rodun alkuperämaassa Italiassa avancea ei vaadita kuten meillä. Meidän metsästysolosuhteissa ja metsästyskulttuurissa s eon kuitenkin toivottava ominaisuus. Pisteiden keskiarvoa heikentävät riistalle syttymättömät Junkkarin Nuo luokkaan osallistuneet koirat, joista kaikki eivät ole vielä syttyneet riistalle. Tavoitteena olisi saada tulevan JTO kauden aikana ominaisuuspisteet taulukon ( tässä reunimmaisellla) alimmaisella rivillä ilmaistulle tasolle. Jalostukseen käytettävät koirat tulee testata KAER kokeissa. Tavoitteeseen pääsemiseksi on kiinnitettävä huomiota jalostuskoirien ominaisuuksiin, kahta saman puutteen omaavaa ei tule missään nimessä yhdistää. Muutoinkaan puuttellisen metsästysvietin omaavia koiria ei tulisi käytää jalostukseen.
Selventääkö tämä mitään? kommentoikaa. taulukon liittäminen ei onnistunut, joten siksi tässä vähän epäselvä.Panen taulukon joka on selkeämmässä muodossa Sallallle,jos joku haluaa voin toimittaa sen myös emaililla.
|
|
|
Post by SallaFi on Jan 21, 2010 19:02:39 GMT 2
Tieto lisää tuskaa, mutta se lisää myös mahdollisuuksia tehdä valintoja. Täydellistä koiraa ei (onneksi) ole, eli mitään yhtä vikaa-vikaa-vikaa on turha tuijottaa, ellei se vaikuta koiran terveyteen, käyttöön tai yhteiskuntakelpoisuuteen. Menee muuten lapsi pesuveden mukana. Kun tuossa käyttöominaisuuskohdassa on kerran mainittu, että pisteitä heikentävät nuoret, riistalle syttymättömät koirat, voisiko siihen samalla lisätä pari riviä siitä, mikä on rodun taso ko. ominaisuuksien suhteen yleisesti ottaen? Kokeissa käy vain pieni määrä koirista, minkä vuoksi kuva jää vielä puutteelliseksi. Uskoisin Kertulta löytyvän näkemystä asiaan, kun on sen verran eri koiria nähnyt. Jalostuksen kannalta muita merkittäviä ja osin periytyviä taipumuksia, joista haluaisin jalostusneuvojana ja rodun harrastajana jonkinlaisen yleisarvion, olisivat lintuun tarttuminen ja veteenmeno, jotka virallisista ominaisuuspisteistä puuttuvat, mutta ovat kuitenkin tärkeitä asioita. Kuten Maija sanoi, tietoa [ja tuskaa ] on kerätty ihan urakalla, koska vain mahdollisimman kattava kuva auttaa kehittämään rotua esim. painottamalla tuonneissa sellaisia ominaisuuksia, joita täällä kaivataan (jos mitään!) ja tinkimään sellaisista, jotka ovat jo hyvällä tasolla. Jotta näin voi tehdä, pitää tietää, mikä eri ominaisuuksien taso on. Salla
|
|
|
Post by LMi on Jan 22, 2010 18:21:28 GMT 2
Ihmettelen miksei ssk:n tietokannan ominaisuuspisteet jalostajille riitä. Ne on "virallisten" tuomareiden antamia eikä mitään yksittäisiä arvioita. Niissä pitääkin olla nuo-luokan koirat mukana, sillä jos jalostustyö tuo parannusta ko ominaisuuksiin, niin nuorissa koirissa se pitäs näkyä ensimmäisenä ja siten myös keskiarvoissa. Eikö se ole niin että mitä nuorempana koira riistalle syttyy sen parempi Yksittäisiä koiria voi vertailla rodun keskiarvoihin sekä myös muiden rotujen keskiarvoihin. Sanoisin että melkosen hyvä mittari kun haluaa arvioida esim. oman koiransa tasoa metsästysominaisuuksien osalta. Ja ne on valmiiks laskettuna tietokannassa - ei ole kuin kopioimisen vaiva ??
|
|
|
Post by kerttu on Jan 22, 2010 19:12:45 GMT 2
Olen samaa mieltä kuin Leo ja siksi en omia mielipiteitäni tuon enempää tuohon lykännyt. Tuomarit on nuo pisteet jakaneet, ei siihen tarvita kenenkään yksityisen arviointia. Koirakohtaset tiedot löytyy kerhon tietokannasta niitä voi katella sieltä.Meillä on hieno rotu jota toivon mukaan puolueettomat kerhon tuomarit jatkossakin arvioivat hyviksi havaitussa koemuodossa.
Vesityöstähän on kovasti keskustelua kerhon keskustelupalstalla, mitä mieltä spinoneporukka on tästä nykymallista? Olisko muutosehdotuksia? p.s Leo - oliko tuo mun tekemä lista sellainen kuin kaipasit?
|
|
|
Post by LMi on Jan 22, 2010 21:03:25 GMT 2
Lista on just sellanen. Ehkä hakutekniikka ja vainuamistapa vois olla vielä lisää. Nouto ja käyttäytyminen riistan karkottuessa taitaa kuitenkin olla pitkälti koulutettavia asioita. Vesitöistä: - vesityöpassi olis hyvä asia, luokkakohtainen tietysti. - Voi-luokassa se passissa istuminen/käyttäytyminen pitäs testata ja ohjaaja sais ampua pari laukausta sen passituksen aikana. Muuten vanhaan malliin - avo luokkaan ei tarvii muutoksia ehkä kuitenkin ohjaaja vois itse ampua laukauksen - niinkuin käytännön tilanteessakin tapahtuu. - nuo-luokassa se lintuvaatimus on edelleen mielestäni turha eikö pääasia ole että nuori koira menee veteen ?? Avo-luokassa kuitenkin kokeillaan se lintuun tarttuminen Istumisesta ja ravistamisesta ssk:n voorumilla on jaariteltu kovin. Ehkä nykyinen vaatimus on pilkun viilausta, kaiketi se käytännössä on pääasia ettei koira syö tai pudota saalista ja että se tuo sen ohjaajalle käteen ja luovuttaa irti komennolla. Ei se istumalla luovuttaminen vaikeeta ole, mutta tietynlaisessa tilanteessa kohtuutonta tai mahdotonta. Ylimääräiset laukaukset noudon aikana ei kuulu mielestäni asiaan, jos vaikeustasoa halutaan nostaa ehkä siellä kaislikossa vois olla esim. 2 lintua jotka kumpikin tulee noutaa, myös avo-luokassa
|
|
|
Post by kerttu on Jan 23, 2010 10:45:26 GMT 2
No hyvä jos tuo talulukko selventi:) Toivomiasi lisälistauksia ei voi muuten toteuttaa kuin poimimalla tiedot koirakohtasista koepöytäkirjoista. P-P kennelpiirin alueella olevat saan kerättyä helposti kasaan tarkistaessani koepaperit ja tehä niistä vuosittain taulukon vaikka seuraanvan JTO kaudelta. Muualla kokeissa käynneiltä se vaatis sen että lähettäisitte minulle kopion koiranne koepöytäkirjasta. Esimerkki on meidän kotisivulla www.ylilauri.com tuloksia linkin alla., löytyy kun kelaa sivua alaspäin. Se on tosin vuodelta 2007 mutta näkee siitä mallin mitä tarkoitan. Vesityölomakkeessa arvostellaan myös eri osa-alueita, onko harrastajat halukkaat saamaan niistä listaa, sekin olisi siis tuomarin arvostelemaa tietoa. Minusta olisi sekin tieto tärkeää monennellako kerralla koiramme sen haluammamme pistemäärän vesitöistä saavat. Nythän saa huonoimmat unohtaa ja panna roskiin ja esittää sen parhaimman.
|
|
|
Post by LMi on Jan 23, 2010 11:54:39 GMT 2
vuonna 2008 oli spinojen hakutekniikka 2,7 ja vainuamistapa 3,2 lähde: saksanseisoja 3/2009 luku jälkeläisarviointi, sivu 62 mikä on tarpeellista, mikä ei
|
|
|
Post by kerttu on Jan 23, 2010 12:08:49 GMT 2
ootpa oikiassa:) siellähän ne lehessä ruukaa olla, en muistanut. Jos sulla on lehet tallessa, niin laita minulle JTO.n tulevien vuosien luvut niin lisätään pari saraketta, ei kait se taija sen kummempaa olla. Minä olen omani lehteni antanut eteenpäin.
|
|
|
Post by SallaFi on Jan 23, 2010 12:13:52 GMT 2
Minä luotan täysin Kertun arvioon käyttöominaisuuksien suhteen, kun on kerran luottaneet piirinmestaruuden järjestäjätkin. Kertulla on varmasti paljon kattavampi kuva ominaisuuksista kuin vesityö/koelapuissa. Vesitöissä (kuten kokeissakin) käy loppujen lopuksi melko vähän koiria, ja ne ovat yleensä jo hommaan jollain lailla opetettuja, vaikka jalostuksen kannalta nimenomaan luontaiset ominaisuudet ovat tärkeitä. Siksi toistaiseksi puuttuvien ominaisuuksien tasostakin olisi hyvä muutamalla sanalla mainita. On tärkeää saada JTO:hon nimenomaan rehellinen ja mahdollisimman totuudenmukainen ja kattava yleiskuva rodun heikkouksista ja vahvuuksista. JTO:n yksi tehtävä on olla opas rodusta kiinnostuneille ja se auttaisi esim. tuontien valikoinnissa. Tähän tavoitteeseen ei päästä pelkkiä numeroita ja arvoja tuijottamalla, vaan tarvitaan laajempaa tietämystä. Jos niin olisi, voisi nykyisestä JTO:n versiosta poistaa heti parikymmentä sivua. Mutta palvelisiko se silloin tarkoitustaan? Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) on rotukohtainen ohjelma, jossa kuvataan rodun tausta ja aiemmat jalostustoimenpiteet, määritellään rodun sen hetkinen jalostuksellinen tila kotimaassa ja mahdollisuuksien mukaan ulkomailla sekä määritellään rodun jalostuksen strategiat ja toimintaohjelma strategioiden toteuttamiseksi.Strategioiden ja toimintaohjelmien määrittely on vähän kuin pelkän kartan kanssa metsällä liikkuminen: perille voi päästä useita eri reittejä, mutta kaksi asiaa pitää tietää 1. missä on ja 2. mihin on menossa. Salla
|
|
|
Post by SallaFi on Feb 14, 2010 18:23:17 GMT 2
Spinoneiden jalostuksen tavoiteohjelman vuosikokouksen roturyhmälle esitettävä versio tulee Saksanseisojakerhon sivuille luettavaksi viimeistään 15.3, seuratkaahan tilannetta. Salla
|
|
|
Post by HannaS on Feb 18, 2010 15:29:01 GMT 2
|
|
|
Post by kerttu on Apr 15, 2010 13:47:39 GMT 2
Ohessa olevan linkin takaa löytyy päivitetty Spinoneitten JTO www.saksanseisojakerho.fi/html/jtospinone.pdfKorjausehdotukset sekä muu palaute on hyvä toimittaa suoraan yhteyshenkilöille salla.finnila@cocom.fi tai kerttu@ylilauri.com ennen SSK:n Vuosikokousta ja Roturyhmäpalavereita 17.4.2010 kohtaan 4.1 tulee vielä muutosKun vertailulukuna on koko elossa oleva kanta ( 170) on metsästyskäytössä olevien määrä n. 50% ( arvio) ja kokeissa esitettyjen määrä 19 % ( fakta) ko . kannasta Vastaavasti kun verrataan v 2004 jälkeen syntyneitten vastaavia lukuja ne on metsästyskäytössä olevat 64 % ja kokeissa esitetty 33% ko ikäryhmää, joista taas palkituiksi on tullut 12,3 %
|
|