SSK:n vuosikokous ja roturyhmä 17.4.2010

[SallaFi]

Nyt kokouksessa roturyhmän esittämin muutoksin hyväksyttyyn jalostuksen tavoiteohjelmaan tulee lisäys suosituksesta kuvauttaa koirien kyynärpäät. Eikä haittaa ollenkaan, jos samoilla tulilla tai muun nukutuksen yhteydessä kuvattaisiin myös olkapäät, vaikkei Kennelliitto niistä virallista lausuntoa annakaan. Kopiot niistä kyynär/olkaniveliä koskevista eläinlääkärin lausunnoista, joiden tiedot eivät näy Suomen Kennelliiton tietokannassa, on hyvä toimittaa joko rotuyhteyshenkilölle tai jalostusneuvojalle pitkäaikaisseurantaa varten.

Kyynärnivelten kuvautussuosituksen tarkoituksena on sekä kannustaa omistajia kuvauttamaan koiransa etupää että täyttää SKL:n tiedotusvaatimukset, jotta kyynärnivelten kuvauspakko saataisiin ensi kierroksella uudeksi PEVISA-vaatimukseksi.

Nyt harrastajilla on nelisen vuotta hyvää aikaa seurata tilannetta, verrata mahdollisesti muiden rotujen PEVISA-ehtoja, jos sieltä löytyisi inspiraatiota meillekin. Muissa roduissa on tehty uraauurtavasti ja avoimin mielin paljonkin ko. rotuja hyödyttäviä ratkaisuja. Lisäksi on seurattava, mihin maailman tila etenee neljässä vuodessa.

Mikäli maailmantila ei kovasti muutu ja lonkka/kyynärkuvattujen määrä ei radikaalisti nouse, jalostusneuvojana suosittelen, että ette heti täysin tyrmää ajatusta siitä, että harkitsisitte neljän vuoden päästä jatkuvasti voimassa olevaa poikkeuslupaa myös ulkomaisten urosten kyynärtutkimuksille. Muutoin käy niin, että sinänsä tärkeällä ja Suomessa kohtuudella toteutettavissa olevalla vaatimuksella sidomme tarpeettomasti kätemme ja poistamme kerralla käytöstämme valtavan määrään ulkomaisia jalostusuroksia/geenipoolia. Tästä syystä jatkuvaa poikkeuslupaa tutkimuksiin, joita ei rodun parhaassa "geenipoolimaassa" juurikaan tehdä, hakivat myös pkss ja ims. Kaikki terveysongelmat kun eivät näy virallisissa tutkimuksissa. yst.terv.nimim. kokemusta on.

salla

[satus]

..."– Esitykset PEVISA-ohjelmaksi, esitys Jalostuksen tavoiteohjelmaksi mahdollisine muutoksineen.

Käytiin läpi Sallan esitys jatkuvan poikkeus luvan hakemiseen lonkkakuvausasiassa italialaisia uroksia koskien.
Hyväksyttiin Sallan esitys...."

Miten tämän esitys poikkeusluvan kanssa päätettiin lopullisesti kokouksessa, jäi vähän epäselväksi..?

[SallaFi]

Pevisa päätettiin vuosikokouksessa muotoon
- Pentujen vanhemmista tulee ennen astutusta olla lonkkakuvauslausunto. Rekisteröinnin raja-arvo on lonkkaniveldysplasian aste C. Italiassa asuvien ja Italian kennelliiton Ente Nazionale della Cinofilia Italianan rekisterissä olevien urosten käyttöä varten haetaan pysyvää poikkeuslupaa, jolloin lonkkakuvauslausunto ei ole pentujen rekisteröinnin ehtona. Poikkeuslupa koskee ulkomailla tapahtuvaa astutusta sekä ulkomaisen sperman käyttöä.
- Koiran rekisteröityjen jälkeläisten määrä saa olla korkeintaan 21 pentua. Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan.

Eri asia sitten, hyväksyykö Kennelliitto lisäystä, jossa poikkeus on rajattu yhteen maahan.

Pevisan tulee pohjautua kunkin rodun tarpeisiin. Se, mitä muilla on tai ei ole, ei voi olla määräävä tekijä pevisasta päätettäessä. Muiden rotujen pevisaehdoista löytyy - kunkin rodun tarpeiden mukaan - esim. seuraavaa: uusintayhdistelmät kielletty, uroksen ikä astutushetkellä vähintään 24 kk, yhdistelmän sukusiitosaste enintään 6,25%. Tosin on siellä sellaisiakin, jotka varmasti meidän roduissamme kuulostavat tosi eksoottisilta: D-lonkkaisen saa yhdistää vain A, B tai C(!!!)-lonkkaisen kanssa, 2:n kyynärät saa yhdistää vain 0:n kanssa.

Tänä vuonna karkeakarvainen saksanseisoja oli uranuurtaja ja haki käsittääkseni ensimmäisenä Suomessa nuorten koirien jälkeläismäärälle rajoitusta: matadoripykälä 60, joista alle 4-vuotiaana enintään 20. Saa nähdä, meneekö Kennelliitossa läpi, toivottavasti. Tarpeeseen tulee kuulemma ainakin. Tämän tarkoituksena on hillitä nuorten urosten kovaa jalostuskäyttöä ja antaa aikaa katsoa niiden jälkeläisnäyttö.

Muiden poikkeukset pevisaan löytyvät täältä:
www.kennelliitto.fi/FI/jalostusjakasvatus/rekisterointi/urospevisa/ulkomurospevisapoikkeus.htm

Salla

[satus]

Äänestettiinkö tästä italian poikkeuslupa asiasta roturyhmä palaverissa?
Käsitin että olisi ollut eriäviä mielipiteitä asiasta...

[SallaFi]

Sitä en tiedä, äänestettiinkö, kun en ollut koko aikaa paikalla, enkä tiedä, mitä asiasta on keskusteltukaan. Joku paikalla ollut voisi ehkä valottaa sitä puolta. Olisi kuitenkin ollut mukava osallistua keskusteluun. Asiasta kuitenkin keskusteltiin minun paikalle tultuani, sanoisinpa jopa, että oli melkoinen vääntö. Niin suuri vääntö, etten olisi sitä rehellisesti sanottuna näin selkeään asiaan odottanut.

Ryhmässä oltiin käsittääkseni sitä mieltä, että poikkeusluvasta ei ole rodun terveydelle jne. korjaamatonta haittaa, koska

1. Se, onko kuvattu suvusta yksi koira vai ei yhtään koiraa, ei kerro lonkkien periytymisestä tai lonkkavikariskistä ko. yhdistelmässä juuri mitään, vrt. yhdistelmät Ella x Marco, Miina x Sulo, Pirra x Pera. Eli onpa kuvattuja yksi, muutama tai ei mitään, lottoa on joka tapauksessa.

2. Mahdollisuutta lähteä Italiaan tuskin kovin moni käyttää.

Toisaalta tunnustettiin myös, että poikkeusluvasta voisi olla geenipoolille ja mahdollisesti käyttöominaisuuksille hyötyä, koska sen ansiosta on Italiassa tarjolla suurempi määrä uroksia, mistä valkata. Joku, joka oli paikalla, voisi valaista paremmin, mitä ryhmä keskusteli, mutta käsittääkseni näistä faktoista olimme melkolailla yhtä mieltä.

Minulle kuitenkin ilmoitettiin, että ryhmä oli päätynyt olemaan haluamatta jatkuvaa poikkeuslupaa, koska sellaista ei millään muullakaan rodulla ole. Tätä perustelua en onnistunut - enkä onnistu vieläkään - käsittämään. Kun kerroin, että pkss ja ims tulee myös jatkuvasti aukioleva poikkeuslupa koskien silmätarkastuksia ja kyynärkuvausta (kuten olen aikaisemmin PEVISA-viestiketjussa kertonut), ryhmä suostui pitkin hampain jatkuvaan poikkeuslupaan seuraavaksi PEVISA-kaudeksi, koska emme olleet ainoita jatkuvan poikkeusluvan kanssa.

Asia on viiden vuoden päästä uudestaan katkolla, jolloin poikkeusluvan voi perua. Toivottavasti silloinkin asiasta voidaan vaihtaa mielipiteitä, kuten asiaan kuuluu. Toivottavasti tästä ja muistakin PEVISA-asioista päätetään jatkossakin siten, että punaisena lankana toimii fakta ja se, miten päätökset vaikuttavat rodun terveyteen ja jalostukseen - eivät henkilökohtaiset mielipiteet ja mieltymykset.

Kuten sanottu, seuraavalla kierroksella PEVISAan tulevat kyynärpäät. Voi olla, että maailma on viidessä vuodessa muuttunut niin paljon, että kyynäriä ja lonkkia kuvataan säännönmukaisesti joka paikassa tai että Suomessa tilanne on näiden asioiden suhteen niin katastrofaalisen huono, että sen suhteen kannattaa sulkea suuri määrä geenipoolia jalostuksen ulkopuolelle. Tämäkin päätös on tehtävä faktan, tilastojen ja genetiikan pohjalta - ei perustuen tunteeseen, ennakkoluuloihin ja pelkoon rodun maineen menettämisestä. Kuten ryhmässä myös todettiin, asioita on katsottava 5-10-15 vuotta eteenpäin ja mietittävä, miten nyt tehdyt ratkaisut vaikuttavat parin sukupolven päästä.

Salla, joka nyt pitää rodusta lomaa vähintään puoli vuotta. Puhelimella saa kiinni.

[kerttu]

Asiasta ei tosiaan äänestetty mutta yksimielinen kanta oli ettei esitystä hyväksytä. Mielestämme asia oli liian suuri hetkessä päätettäväksi. Saamamme lisätiedon perusteella todellakin pitkinhampain hyväksyimme, tai pitäneekö sanoa minä oletin porukan hyväksyvän esityksen. Kukaan ei ryhmässä sanonut siinä vaiheessa jyrkkää eitä.

Kielteiseen päätökseemme syinä mainittiin mm,
- pelko että rotu joutuu silmätikuksi SSK.ssa muitten rotujen silmissä kunhaetaan helpotusta asiaan jota muut kiristää
- Muutoksen tuomaa helpotusta käyttäisi mitä suurimmalla todennäköisyydella vain Salla ja ettei yhden ihmisen toiminnan takia kannata tehdä Pevisa muutos esitystä koska asian voi hoitaa muutakin kautta. Minun esitys oli että jos joku tämmöisen yksittäisen kerrallisen luvan tarvitsee, sen voisi sitten hakea henk, kohtasesti omalle suunnittelemalleen yhdistelmälle.
Sallan tieto oli ettei SKL. Myönnä poikkeuslupaa jos rotujärjestö ei puolla, esitin oman näkemykseni asiasta joka olikin sitten oikea. Tämän vastauksen sain kun kysyin asian eilen SKL.stä .
” Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta voi käsitellä perustellun anomuksesi. Liitteenä pitää kuitenkin olla rotujärjestön lausunto (vaikka eivät puolla). Dokumenttien pitää olla allekirjoitettuja.
Ystävällisin terveisin
 Päivi Rantasalo
jalostuskonsultti”
-Salla kertoi että kaksi muuta rotua hakee Pevisaan muutosta, ja pyynnöstäni kävi varmistamassa että todella ovat hakemassa muutosta. Me kaikki kuusi roturyhmän jäsentä oletimme koko ajan puhuttavan lonkkia koskevasta poikkeusluvasta, mutta saatuamme kokousmateriaalin huomasimme että muitten Pevisa- muutokset koskikin silmä- ja kyynärtutkimusta. Tämä oli meille suuri pettymys, koimme ettemme olleet saaneet oikeaa tietoa muitten hakemuksista. Emme tosin kysyneet suoraan että tuleeko muitten muutokset koskemaan lonkkia:) Eli teimme päätöksen väärän luulomme pohjalta.
Tästä tietämättömyysdestä meidän tulee syyttää itseämme, SSK.n vuosikokouskutsussa mainitaan molemmat muutosesitykset. Spinoneitten muutos esitys ei ole vuosikokouksen esityslistalla,vaan tuli esille saitilla vain kolmepäivää ennen kokousta. Kaikki rotuaharrastavat eivät varmaan ennättäneet edes tulla tietoiseksi asiasta.

-Perusteluksi ettemme halunneet jatkuvaa poikkeuslupaa lonkille on tuolla ylempänä muita ja painavampia kuin se ettei muillakaan vastaavaa ole. Italiassa on varmasti uroksia ja siellä on myös kuvattuja uroksia tai sellaisia jotka ollaan valmiita kuvaamaan. Tuskin sielläkään kukaan on korvaamaton.
-Edelleen olimme sitä mieltä että kyllä Italialaisten pitäisi tulla nykyaikaan ja kunnioittaa myös muitten maitten jalostusta.

-Toivottavasti viiden vuoden kuluttua tästä asiasta keskustellaan ajoissa ja kaikki tieto julki tuoden ettei kukaan joudu sanomaan että asia ajettiin lyhyessä ajassa jyräämällä läpi.
-Porukan mielestä tässä jos missä oli kyse omasta edusta ja sen ajamisesta.

-Tosihan kuitenkin on että jos joku ottaa riskin ja se hyvässä lykyssä onnistuisi, niin hyötyhän siitä olisi rodulle

-Tämmöiset mietteet kirjasin porukan puolesta sen perusteella mitä paikalla keskusteltiin ja mitä palautetta on tullut jälkikäteen. Palautetta ovat antaneet myös valtakirjansa antaneet ja kyselleet perusteluja....
Mikäli joku katsoo ettei asiat ole tässä oikein esitetty, saa reippaasti esittää oman näkemyksensä asioitten kulusta.
Eli olemme pahoillamme, teimme isosta asiasta päätöksen heppaisin tiedoin ja perusteluin. Otan isoimman syyn niskoilleni, koska olin puheenjohtajana.Minun ehdotuksestani asia sai myötätuulta koska esitin "vaihtarina" kyynärien saamisen ensin JTO.n ja sitä kautta Pevisaan.


Nyt kuitenkin asia on lyöty pöytään ja näin mennään seuraavat viisivuotta jos SKL. Esityksen hyväksyy. Minun puolestani asia on loppuun käsitelty, vaikkakaan lomaa en aio spinoneistä pitää edelleenkään:)
Kaiken kaikkiaan meillä oli oikein mukava ja antoisa roturyhmä
terveisin Kerttu

[Pasi]

Pasi oli sihteerinä kokouksessa ja asia meni noin kun Kerttu sanoi.

Toivottavasti tämä päätös ei aiheuta ryntäystä Italiaan, vaan jos jotain tehdään, niin sitten harkiten ja perustellusti.
Kasvattajan vastuu korostuu nyt. Tiedoittaminen ja avoimuus voisi olla hyvä tässäkin asiassa.
5 vuodessa toivottavasti ei saada suurta muutosta huonompaan tähän meidän rakkaaseen koirakantaan.
Pitää myös muistaa, että sieltä voitaisiin saada myös jotain hyvää. (esim. luontaista uintihalukkuutta, luontaista noutoa, synnynnäistä metsästysviettiä tai luottamusta ja palvontaa)
Kenellä on lähtökohdiltaan täydellinen Koira, jonka lähtötasoa ei voisi parantaa? Kaikkihan me saamme kuitenkin Koirat pilattua.
Spinone on vanha rotu, joka on ollut jo ennen röntgenkuvauslaitetta. Joten en usko viiden vuoden kaatavan suomen Spinonekantaa.
5 vuoden päästä teemme taas uuden päätöksen sen hetkisillä tiedoilla ja teemme päätöksen muutoksista.
Kannatan kuitenkin tervettä rotua ja hyviä metsästysominaisuuksia.

Pasi

[Liisu O]

Mihin perustuen Kennelliitto myöntää/evää hakemuksen yksittäiselle koiralle, varsinkin jos rotujärjestön kanta on vielä kielteinen? Ei kai niitä sentään jaella kaikille, jotka näkevät vaivan hakea lupaa Ottavatko he yhteyttä esim. rodun jalostusneuvojaan vai kuin homma toimii?
Ja samoin millä perusteella he myöntävät poikkeusluvan pevisaan?

[kerttu]

Tähän kysymykseen on varmaan viisainta halukkaiden kysyä lisävalaistusta SKL.stä ( [e-mail]) Minulla on oma käsitykseni myöntöperusteista, mutta kun en ole jalostustieteellisen toimikunnan jäsen, en voi mennä heidän puolestaan vastaamaan. Mutta näin minulle vastattiin, tämä on suora lainaus emeilista. Eikä siinä sitten muuta ollutkaan:)
" Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta voi käsitellä perustellun anomuksesi. Liitteenä pitää kuitenkin olla rotujärjestön lausunto (vaikka eivät puolla). Dokumenttien pitää olla allekirjoitettuja.
Ystävällisin terveisin
Päivi Rantasalo
jalostuskonsultti"
Jos perustelut kiinnostaa, ottakaa ihmeessä selvää.
Kuten vastauksen sanamuodosta huomaatte, vastaaja luuli minun hakevan ko. lupaa ;D

[Liisu O]

Olisi jokatapauksessa erinomainen asia, jos poikkeuslupa saataisiin, käyttipä sitä sitten yksi tai kuusi henkilöä.
On hienoa että rotumme ihmiset uskaltavat tällaista hakea, se pikemminkin kertoo ulkopuolisille positiivista viestiä tavasta tehdä työtä rotumme hyväksi ja ottaa tosiasiat huomioon!

[carita]

Ryntäys Italiaan?? Tuskinpa vaan. Sinne ei rynnätä hakemaan materiaalia, ei narttuja eikä uroksia. Tämä asia on kyllä meidän kaikkien tiedossa. Heidän kanssa asioidessa vaaditaan taitoa ja ennen kaikkea suhteita. Suhteita meillä täällä Suomessa olisi ollut käytettävissä mutta tällä tavalla riidellessä uskon että Salla pian vetäytyy ja viis veisaa meistä muista ja meidän tarpeistamme. Niin tekisin ainakin minä näiden syytöksien jälkeen.

Miksi kuvittelette että tämä olisi Sallan oma Juttu eikä kukaan muu olisi tästä kiinnostunut? Pelkkä ajatushan on katastrofaalinen. Italiassa löytyy vielä materiaalia joka voisi leventää geenipoolia ja pelastaa mitä pelastettavissa on. Ei meidän enää auta lähteä Saksaan, Englantiin, Pohjoismaihin uuden veren etsinnässä, ei siellä mitään uutta meille ole. Italiassa sen sijaan on olemassa verilinjoja joita voisi käyttää täällä ja tehdä rodun eteen jotain hyödyllistä. Linjoja joita ei ole käytetty maan ulkopuolella. Niiden löytämiseen tarvitaan ihmissuhteita jotka ovat kunnossa sinnepäin.

Käsi sydämelle, tällä hetkellä jalostus perustuu yhteen linjaukseen. Onko se teidän mielestänne järkevää? Ei siinä paljon auta että vekslataan uroksia joka toinen kerta, geenipooli perustuu edelleen yhteen narttulinjaan eikä siis leviä mihinkään. Olisi tuiki tärkeää että Suomeen tuotaisiin uusia narttulinjoja ja näille uusia uroksia käyttöön. Ja vielä pidettäisiin vähän erillään toisistaan yhteistyön avulla.

Miksi pelätään uuden veren käyttöä näinkin paljon? Kyllähän se on totta mitä Salla puhuu että jos koirat olisivat Italiassa niin surkeita lonkiltaan niin tuskinpa liikkuisivat niin hyvin metsillä että pärjäisivät kärkikoirina. Hyöty on suurempi kuin pelko epäonnistua lonkkatilastollisesti, tämä on minun näkemykseni asiasta.

[kerttu]

Hei ystävät.
Olisinpa mielelläni nähnyt teidätkin roturyhmässä niin tietäisitte mistä ja millä perustein puhutte. - Ensinnäkin, kukaan ei ole riidellyt kenenkään kanssa. Ainakaan me paikalla olleet emme asiaa niin ymmärtäneet. Sallan suhteille annamme arvon. Itse PEVISA- muutos asiaa ja sen mahdollista hyötyä ei kiistetty, lähinnä vauhti millä asia piti päättää sai huulet ymmyrkäisiksi. Ehdotuksemme että asiaa olisi harkittu kunnolla ja isommalla porukalla hyötyjä ja haittoja puntaroiden olisi ollut todella asialle eduksi. Valotanpa kuitenkin joitain kohtia teillekin. 
-Se että tämä miellettiin pientä osaa rotua harrastavien jutuksi perustuu keskusteluun tällä hetkellä tiedossa olevien kasvattajien kanssa. Tulevaisuuden kasvattajat olisivat ennättäneet odottaa yhden Pevisa- kauden kunnes asiaa olisi kunnolla ennätetty käsitellä ajan kanssa. 
-Miksi totesimme että tämä olisi Sallan juttu tulee siitä, kun Sallahan on tuonut yhden uroksen ja toinen on tulossa, mutta hän totesi ettei ne käy hänen koiralleen. 
- Pasin heitto ” ryntäys Italiaan” on vitsi, sen tajuaa kaikki.
-Tuonneista on ollut keskustelua ennen ja jälkeen kokouksen, etenkin siitä miksi ne tuodaan typistettyinä ( Minun mielipiteeni on että mikäli typistys sallitaan rodun syntymämaassa, se pitäisi sallia myös Suomessa, ja siten mahdollistaa tuontien osallistuminen koe- ja näyttelytoimintaan. Muuten en ole typistyksen kannalla, enkä sitä tekisi vaikka se Suomessa sallittaisiin) 

- Kun asiat hoidetaan siten että ne kestää päivänvalon niin Suomen kuin Italian pykälien edessä minulla eikä kellään muullakaan ei ole mitään tuonteja vastaan, päinvastoin. Mielenkiinnolla odotamme ja seuraamme..
- Kukaan ei ole ainakaan minulle tunnustanut pelkäävänsä tuonteja. Tuonnit, ollessaan rodunomaisia ja terveitä leventävät geenipohjaa edellyttäen ettei niitä sterilisoida - syystä tai toisesta:) 

- Kaikilla on vapaus tuoda uusia narttuja ja uroksia . Te joilla ei ole omaa narttulinjaa tehkää ihmeessä se.
- Roturyhmä kuitenkin oli sitä mieltä että me paikalla olleet haluaisimme että ainakin se käyttämämme yksilö olisi kuvattu, kyllä se edes pienesti rauhottaa vaikkeikaan voi täyttä varmuutta antaa. Sitä uutta verta kyllä löytyy Italian ulkopuoleltakin kun hakee ja saa kaupantekijäisinä kyynärät, lonkat ja olkapäätkin kuvattuna:) On edes jotain kättäpitempää vakuuttelun lisäksi.

Ei Suomen spinonekanta nuin hukassa ole kuin Carita sanoo ” pelastaa mitä pelastettavissa on” Roturymän mielipide oli että asiat on kohtuullisen hyvällä mallilla.

Miksi se tuo narttulinja joka kuitenkin on terveeksi todettua Caritaa niin kovin närästää? Joku minua viisaampi on sanonutkin ” terve narttulinja on kasvattajan arvokkain pääoma kasvatustyössä” mielestäni minulla on sellainen. 
Olkaa ystävällisiä te joita geenipohjan kapeus huolettaa, tuokaa koiria, niin uroksia kuin narttuja. Minä jota Carita syyttävällä sormella osoittaa aioin jatkaa samalla linjalla, niin paljon siitä on kiiitosta tullut.
Kenenkään geenipohjasta huolissaan olevan ei tietenkään pitäisi markkinoida Suomeen tuotavaksi koiraa meriitillä ” Nämä pennut ovat siinä mielessä varsin kiinnostavia koska pentujen isoisä asuu Suomessa ” 
Me metsästävät kasvattajat olemme onnistuneet viimevuosina saamaan kaikille kasvateillemme metsästävät kodit. Toivottavasti
tämä suunta tulee pysymään.

Terveisin Kerttu

[carita]

Kerttu, älä lue minun tekstiäni tuolla tavalla! Ei minua närästä sinun narttulinjasi! Yritän tässä kertoa ihan suomenkielellä että tällaisia linjoja pitäisi löytyä useampi - EI SUKUA KESKENÄÄN - ei yksi linjaus vaan mielellään kaksi, kolme.... mikä on niin vaikea ymmärtää tässä mitä yritän sanoa? Älä aina ota sitä itseesi, että minä mollaan sinun työtäsi. Mutta miltä näyttää tulevaisuus kun kaikki kasvatit ovat lähtöisin sinun YHDESTÄ linjauksesta? Mihin sitten laajennetaan? Eikö juuri ole tarkoitus katsoa tulevaisuuteen?

Ja Trixi on tuonti, kyllä. Tarkoitus oli tuoda uutta verta, jatkaa sillä nartulla. Mutta kuten varsin hyvin tiedät, usein tulee mutkia matkaan. Minä en käytä narttua jalostukseen joka saattaa periyttää jotakin ei toivottua pennuilleen. Kallis yritys, mutta voinpa kehua että minulla on arvokas seuraneiti täällä kotona, ja mukava tyttö onkin, en kadu....

Lopuksi minäkin toivon todella nyt että nuoret ehkä kasvattamaan ryhtyvät ottavat Sallaan yhteyttä ja pyytävät vähän apua ja lähtevät rohkeasti tutkimaan Italian mantereita. Ehkäpä saadaan tänne vielä muutama hyvä narttulinja tulevaisuudelle, siitä on sitten hyvä jatkaa, eikö totta

[kerttu]

Olet oikeasssa, meillä olisi asiat tosi hienosti jos meillä olisi useita minun narttulinjani kaltaisia narttulinjoja. Mutta eihän se asian vuosi toisensa perään täällä saitilla itkemällä parane ja nokkimalla. Asialle pitää tehdä jotain. Joku muu saa hankkia sen uuden narttulinjan rinnalla kasvamaan kuin minä ja sen jonkun muun tulee olla asiaan paneutunut ja metsästävä. Ei käyttökoirarotua voi asiallisestii kasvattaa kuin metsästäjä.
Tässä vaan taisi kadota taas kerran villakoiran ydin – eli, Jyväskylä 17.4. 2010 - mitä / miksi / ja millä tapaa - muusta ei ole ollut kysymys.
Yhteistyötä tämäkin rotu tarvitsee ja minusta meillä alkaa kokonaisuutta katsellen olla sekin asia mukavalla mallilla:)

[SallaFi]

Vielä muutama kommentti vanhaan asiaan:
- en usko, että silmätikuksi joutumisesta tarvitsee huolestua, kukin rotu hakee PEVISAt omista tarpeistaan. Lonkkarajoja kiristetään vain niillä roduilla, joilla kokonaistilanne on niin hyvä, ettei sairaimpien karsiminen pienennä geenipoolia liikaa.

- Siitä, että poikkeusluvan voi saada Kennelliitolta myös ilman rotujärjestön puoltoa, minulla oli tosiaan vanhentunutta tietoa. Pahoittelen! Tieto kaikista muutoksista ei kulje meille kovinkaan vilkkaan. Tosin poikkeusluvan hakemisessa on se huono puoli, että siihen menee kovasti aikaa, ja se on haettava tietyille koirille, eikä niin, että haen lupaa astuttaa nartun X parhaaksi katsomallani uroksella. Näin ei voisi tehdä sitä, mitä muissa roduissa harrastetaan, eli valitaan "papereiden" perusteella 3-4 potentiaalista urosta, mennään nartun kanssa paikalle ja katsastetan urokset maastossa ja sitten valitaan niistä ominaisuuksiltaan omalle nartulle juuri parhaiten sopiva vaihtoehto. Tai herra X.

- Mielestäni mainitsin, että kaksi muuta poikkeuslupaa tulee kyynäristä ja lonkista, mutta mikäli näin ei ole, pyydän vilpittömästi anteeksi. Tarkoitukseni ei todellakaan ollut salata tietoa. Toivoisin edelleen, että olisin voinut osallistua, kuten jalostusneuvojana toivoin, keskusteluun asiasta, joka koskettaa minua myös rodun harrastajana ja aloitteen tekijänä. Tasaveroisessa mielipiteidenvaihdossa on aina helpompi ja järjestelmällisempi esittää asioita kuin jos joutuu tulemaan valmiiksi altavastaajana, kuten itäblokin oikeusjärjestelmässä ikään. Kiitän roturyhmää kuitenkin mahdollisuuden antamisesta, toivottavasti sillä saadaan hyvää aikaan.

- Jos ei halua mutua heitellä, vastauksien aihioita siihen, paljonko ja millaisia lonkkakuvattuja/lonkkakuvaukseen valmiita uroksia Italiasta löytyy (vuosina 2005-2009 anottu käyttövalioksi 13 urosta, joista 1-2 lonkkakuvattu), miksi Italia ja Saksa eivät kunnioita suomalaisten jalostusta kuvaamalla lonkat, kyynärät ja silmät ja monen muuhun mieltäaskarruttavaan kysymykseen löyty vilpittömällä oppimishalulla ja vastavuoroisella erilaisuuden kunnioituksella. Oma käsitykseni on, että ne lonkkakuvatut, joita varten Italiaan asti kannattaa lähteä, voidaan laskea sormin, mutta opittavaa on vielä minullakin.

- käsitys oman edun ajamisesta olisi perustellumpi, jos poikkeukselle ei olisi minkäänlaisia jalostuksellisia perusteita (tarkistin sen ennen asian esittämistä, ja minulla on tapana olla perusteellinen), jos poikkeus ei koskisi italialaisia uroksia vaan italialaisia uroksia nimenomaan Sallan nartuille käytettynä ja jos minulla ylipäätään olisi jalostuskelpoinen narttu. Jos taas jalostuskelpoinen narttu olisi (ilmeisesti siis Assi, koska Ranjalta on kohtu pois), niin kai sitä sen verran omaa etua ajaisi, että yrittäisi tuoda nartun, joka sukutaulultaan passaa joka kulmalan mupelle, mitä Alppien pohjoispuolelta löytyy, myös kahdelle mainitulle tuonnille? Eli lähin (lonkkakuvattu) rekku kehiin ja avot pentua maailmalle tonnin kappale Se, ettei voi tuontiuroksia itse käyttää, voi johtua monesta syystä: ettei tule sanomista, että on ajettu omaa etua ja tuotu uroksia itselle muita kasvattajia ajattelematta, ominaisuudet/linjat eivät mene yksiin (vai pitikö niitä miettiä ylipäätään?), sukusiitosaste on liian korkea, miten helppoa ulkomaille meno kullakin on jne. Assin ja noiden kahden mainitun tuonnin kanssa sukusiitosasteet kuuden polven mukaan ovat noin 11 ja 5%, eli se ei ole syy. JTO:ssa taidetaan mainita, että tuontien yhdistäminen laajentaa geenipohjaa tehokkaammin kuin pelkästään kotimaisiin linjoihin yhdistäminen. Mutta aikahan se näyttää, onko noista mistään jalostukseen ylipäätään ja mihin ketäkin voi yhdistää. Minusta on surullista, jos jo nyt tiedetään, ettei Italia-mahdollisuutta varmaan käytä muut kuin minä, jolla siis ei ole jalostusnarttua. Toivottavasti tämä "tieto" osoittautuu vuosien varrella vääräksi. Suomessa on lonkkien suhteen vahvataustaisia narttuja, joille vaihtoehto sopisi hyvin.

- Seuraavan viiden vuoden pohdintalistalle esitän, että mikäli maailma ei kovasti viidessä vuodessa muutu ja kyynärkuvauspakko PEVISAan tulee, siihen haettaisiin myös jatkuvasti voimassaoleva poikkeuslupa koskien kaikkia ulkomaisia uroksia. Samoin, jos maailma ei viidessä vuodessa kovasti muutu, voisi harkita myös uusintayhdistelmien kieltämistä. Siitä seuraava geenipohjan laajeneminen lisäisi pitkällä tähtäimellä nykyisten ja tulevien kasvattajien liikkumavaraa.

Salla