|
Post by Pasi on Jul 15, 2009 6:51:58 GMT 2
Pasi kannattaa kyynärnivelien kuvausta! Olenhan omistanut koiran, jonka kyynärnivelet on paskana, vuoden työ meni hukkaan ja suru puseroon. Pakkokin voisi olla kiva, mutta se rajaisi varmaankin kaikki ulkomaiset urokset pois. Täten vapaa ehtoinen pakko olisi mielestäni paras. Muutenkin olen sitä mieltä riskejä pitää voida ottaa, jos halutaan käyttöön parempia koiria, mutta niistä pitäisi voida kertoa pennunostajille ja jalostusneuvojalle. Toisaalta ei voida sanoa, että kuvaus välttämättä auttaisi, koska minun koiran tapauksessa vanhemmat ok, eikä kummatkaan kuulemma periytä sitä. Ei vaan sopineet yhteen.
|
|
|
Post by SallaFi on Jul 15, 2009 8:58:06 GMT 2
Hei, Olet Carita ihan oikeassa. BxB-suosittelemattomuus huomioi myös sen, että lonkkiin on tulossa enemmän hajontaa, kun käytetään koiria, joiden taustoja ei ole niin laajasti kuvattu, että siitä olisi mitään varsinaista hyötyä. Se riski on nähdäkseni vain otettava, jos haluamme viedä käyttöpuolta eteenpäin ja yrittää hallita riski mahdollisimman hyvin. Jos kyynärät halutaan pevisaan, voidaan todennäköisesti tehdä lisäys, että ulkomaisilta koirilta ei kyynärtulosta vaadita. Voitaisiin puhua tästä kyynärhommasta vielä lisää Rautalammilla, minulla on siitä sellaista juttua, jota en halua nettiin laittaa. Samoin olisi hyvä kuvauttaa samoilla tulilla olkapäät, vaikkei niistä virallista lausuntoa saakaan. Koiralla kun voi nimittäin olla olkapäissä käyttöä haittaavaa häikkää, vaikka kyynärpäät olisivat puhtaat. Etupää on tärkeä ja sen suhteen pitäisi olla hyvin tiukkana. Salla
|
|
|
Post by kerttu on Jul 15, 2009 10:09:26 GMT 2
Karkkareissa kuvattu kyynärät n 35 %.lla lonkkakuvatuista. Kyynärkuvauksia on ollut 2006 -2009 78 kpl ja 3 on löytynyt sellaista jolla ei ole 0/0 tulos. Eli 3,8% kuvatuista. Tulokset on 2/3, 0/2 ja1 /0 Meillä lonkkakuvattuja vastaavana aikana 29 joilta 17 kuvauttanut kyynärät,löydöksiä 2 kpl ( 1/1 ja 0/1) tämä tekee valittettavan ison % luvun eli 11,76 % vaikkakin lievemmin löydöksin kuin "veljesrodussa" Monesti olen miettinyt tätä miksi lonkkiin keskitytään niin kovasti ja kyynäriä saati olkapäitä ei kuvata. Jatkossa olenkin aikonut kuvauttaa lonkkien yhteydessä omiltani myös pikkusen ylempääkin, kaiken varulta. Jos sulla Salla on faktaa kyynäristä niin ei muuta kuin laita reipaasti tänne, uskon että asia kiinnostaa useampaa kuin sitä porukkaa joka pääsee Rautalammille. Mielestäni roturyhmäpalaveri on virallisempi paikka keskustella rotua koskevista asioista..
|
|
|
Post by Liisu O on Jul 15, 2009 16:28:18 GMT 2
Kyynäriin ja olkapäihin suositus, mutta mitenkä polvet? Niissäkin on ollut käsittääkseni jonkin verran ongelmia, menisi samaan "sateeseen" nekin.
Mutta vain suositus, koska ulkoahan varmastikin joudutaan tuomaan tänne koiria jatkossakin.
Lonkkien rajana voi olla edelleen C, BxB yhdistelmistä en tiedä sen enempää, miksi ne pitäisi kieltää, tarkempi selvitys olisi vissiin tarpeen?
hienoatahan olisi, että koko pentue saataisiin kuvattua, mutta se taitanee olla utopistinen haave..
|
|
|
Post by SallaFi on Jul 17, 2009 11:28:21 GMT 2
Hei, Polvista ei ole tullut ainakaan virallisia ilmoituksia, joten sen suhteen pitänee jäädä seuraamaan. Ongelmahan on myös se, että kuvaamisen lisäksi pitäisi löytää eläinlääkäri, joka kuvista jotain tajuaa. Voisihan sitä tietystyi kuvata koko koiran (meidän tasajalkapompulta myös korvienvälin), mutta se tuskin palvelee tarkoitusta. Vikoja löytyy kuitenkin joka koirasta, eivätkä ne edes aina ole luustossa. Vikojen tunnistamisessa ja suhteuttamisessa kasvattajien ja harrastajien oma kriittisyys on erinomaisen tärkeää. Yksi tärkeä - joskaan ei kaikenkattava - mittari, joka on väliin aliarvostettu, on metsästys: jos koira saa paljon maastoa ja on osoittanut pystyvänsä pitkäkestoiseen periksiantamattomaan ja riistallepyrkivään hakuun useita tunteja päivässä useamman päivän peräkkäin, se tuskin on kovin sairas. Vaisu tai vain riistarikkaassa maastossa kulkeva haku voi puutteellisen riistainnon lisäksi kertoa myös fyysisestä väsymyksestä tai kivusta, joka voi johtua esim. venähdyksestä, tulehduksesta, hormooneista, nivelrikosta jossain, rakenteen epätasapainosta jne. BxB-yhdistelmä lisää jälkeläisten lonkkavikariskiä. Ihanteellistahan tietysti olisi, jos käytettäisiin vain A- tai B-lonkkaisia koiria, mutta meidän kannattaa vielä pitää ovi auki sille, että voidaan tarvittessa käyttää myös C-lonkkaista, jolla on muutoin paljon muuta hyvää annettavana. Salla ps. teen muokkaukset keskitetysti syksymmällä, siihen asti maininnat saksanseisojista roikkuvat mukana. Viime kierroksella hyödynnettiin ristiin toistemme tekemää materiaalia. Ataksiatesti tehdään sylkinäytteestä, siitä on AHT:n sivuilla selkeä tieto. Se, että tekivät Lohen projektin kautta verestä, oli poikkeus. Kaavakkeessa on nimenomainen toivomus olla lähettämättä verinäytteitä.
|
|
|
Post by SallaFi on Jul 20, 2009 13:18:46 GMT 2
Luonne ja käyttöominaisuustaulukot nähtävissä www.spinone.fi/Luonne.doc Kiitos Sannalle urakoinnista. Loppuosan taulukot (esim. SWOT-analyysi) eivät ole tilastollisia, joten niistä siis mielellään keskustelua tänne saitille. Keskustelu jatkuu Rautalammin spinonetapaamisessa. Salla
|
|
|
Post by SallaFi on Aug 5, 2009 13:28:47 GMT 2
|
|
|
Post by SallaFi on Dec 8, 2009 17:56:18 GMT 2
Tämänhetkinen JTO löytyy luettavaksi ja kommentoitavaksi osoitteesta www.spinone.fi/JTO_spinone_2009.pdfÄlkää välittäkö väreistä, ne ovat huonomuistisen ohjenuoraksi: keltaiset kohdat on läpikäyty ja tarkistettu palautteen mukaan - toki niihin saa kommentoida vieläkin, aina vuosikokouksen roturyhmään asti. Vihreisiin kohtiin toivoisin erityisesti kommentteja, mikäli ei tule, annan olla noin. Valkoiset kohdat ovat vielä täysin auki, mutta niille on tekijä ja ne ovat työn alla. Ne tulevat kommentoitavaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun JTO:n kokonainen alustava versio on luettavissa SSK:n sivuilta, mikä on toivottavasti ennen vuoden loppua. Terveysosion jätin tarkoituksella laajaksi, sillä en aio enää osallistua spinonen seuraavan JTOn tekemiseen. Jospa laajemmasta versiosta olisi jatkossa hyötyä. Samoin kauniina aikomuksena on kirjoittaa rakennepuolellekin hieman laajemmin, saas nähdä miten käy. Paljon ei enää puutu, mutta ne viimeiset viisi kilometriä... Salla
|
|
|
Post by carita on Dec 12, 2009 10:31:54 GMT 2
Vihreät kohdat: Uhat ja mahdollisuudet:
Heikkoudet = "On paljon koiria, jopa kokonaisia tai lähes kokonaisia pentueita, jotka eivät ole käyneet näyttelyssä kertaakaan" kannattaa poistaa tämä lause koska näyttelyosio on kyllä täytetty ihan kiitettävästi, tietokantaa kun selaa
Uhat = "Metsästystä harrastamattomien spinonen omistajien aktiiviisuus tehdä spinone tunnetuksi muuna kuin metsästyskoirana, ...." sanoisin kyllä että tämäkin on turha lause, aktiivista porukkaa kun ei oikein löydy mistään...
|
|
|
Post by SallaFi on Dec 31, 2009 10:45:16 GMT 2
Päivitetty JTO-versio (suurimmat päivitykset rakenne ja terveys, jotain muuta pientä väliin, keltaiset käyty, valkoiset kohdat puuttuvat vielä) löytyy osoitteesta www.spinone.fi/JTO_spinone_2009.pdfPoistin aikaisemmat yksittäiset osiot serveriltä, koska ne löytyvät tästä. Suurkiitos Marjolle urakoinnista rakennetilastoinnin kanssa! Lisään vielä UK ja USA tiedot, kun ne saan, teen tarvittavat korjaukset kommenttien perusteella ja siinäpä tämä sitten minun osaltani olikin. Hyvää uutta vuotta! Salla
|
|
|
Post by kerttu on Jan 3, 2010 19:39:52 GMT 2
Jto alkaa olla onneksi näköjään pulkassa:) hyvä kun meillä on aktiivisia rodunharrastajia Itse täytyy tunnustaa että olen ollut aika saamaton, Käyttöominaisuuksien sanallinen arviointi on vielä työn alla. Olen pyytänyt siihen ulkopuolisen kommentointia myös, niin tulee hieman laajempi katsantakanta. Lupaan toimittaa sen kohtapuolin. JTO ssa taulukkoa 1 pitää mielestäni rukata. Kun otetaan mukaan 4-5 viimeistä vuotta ja siis 2004 – 2008 syntyneet, saadaan metsästyskäytössä olevien % luvuksi 64 % , kokeisiin on osallistunut 33.3 % ja palkituksikin on tullut 12 % ko aikajaksolla syntyneistä spinoneista. JTO ssa lukuina on 50 % ja 6 % tosin siinä on vertailulukuna koko oletettavissa oleva spinone kanta eli 170, minun laskussa on ko aikana syntyneet ja tuonnit eli 81 koiraa jos halutaan ottaa tuo koko kanta niin silloin metsästyskäytössä olevien % luvuksi 31% , kokeisiin on osallistunut 16 % ja palkituksikin on tullut 6% Valtaosan koirista tiedän varmuudella ja ne pentueet joita en tiedä olen arvioinut hyvin varovaisesti. Esim Karhen (2005) metsästykäytössä 1/ 7, Koulupolun (2004 )2/11, Wolfsirius (2004 )3/9 Korjatkaa jos olen laittanut väärän arvion. Kumman laskuperusteen käyttö halutaan ottaa JTO:ssa esille?
|
|
|
Post by carita on Jan 3, 2010 20:35:39 GMT 2
Tähän toivon että otatte kantaa vain faktatietojen perusteella, ei arvioiden. Koekäynnit saadaan hyvin tietokannasta mutta siitä luvusta pitäisi eritellä junkkarikäynnit ja muut. Syy tähän on että tietokantaa kun selaa näkee että hyvin moni koira on käynyt junkkarissa mutta siihen on loppunut koekäynnit. Tämä taas tarkoittaa että emme varmasti tiedä metsästetäänkö näillä junkkarin käynneillä koirilla vai ei.
Vaikka tiedämme että joku metsästää koiransa kanssa mutta siitä ei ole näyttöä missään, silloin emme myös lisää tilastoon tätä koiraa. Eikö se näin mene???
|
|
|
Post by kerttu on Jan 3, 2010 20:51:29 GMT 2
Voin sanoa että tiedän omat, Sallan ja Kokon kasvatit ja tuonneistakin olen listannut metsästyskäyttöön vain ne jotka tiedän varmuudella siihen käytettävän. Laitan taulukon tähän josta vähän vaivaa näkemällä voi katella montako mistäkin pentueesta listalla on minkäkin nimikkeen alla, tuonnit on kutsumanimillä kun tämä on vain itelle tehty lista;) yhteensä metsästyskäytössä esitetty kokeissa palkittu kokeissa es. näyttelyssä Fragola T-pentue 2008 6 6 0 1 Fragola R-pentue 2007 11 11 4 1 10 Fragola O -pentue 2006 4 4 3 2 4 Fragola N-pentue 2005 5 5 4 1 5 Fragola L-pentue 2004 8 2 3 4 Karhen 2005 7 1 0 4 Koulupolun 2004 11 2 2 6 Riekonnaurun 2005 3 3 3 3 3 Wolfsirius 2004 9 3 2 6 Kokko 2008 9 9 3 1 8 tuonnit Pera 1 1 1 1 1 Trixy 1 0 0 0 Sulo 1 1 1 1 Neera 1 1 0 0 Rapsu 1 0 0 0 Aku 1 1 1 1 1 Pyry 1 1 0 1 Tino 1 1 0 0 yht. 81 50 26 10 54 64,00% 33,30% 12,34% 67,90% Tiedoissa on huomioitu viimeiset 4–5 vuotta. Tässä on mukana 2004 – 2008 syntyneet ja tuonnit.SKL:n tietokannasta otettujen mukaan. Se,että vaikka koira osallistuisi Avo luokankin kokeeseen ei taas kerro sitä metsästetäänkö sillä oikeesti vai harrastetaanko kokeissa käyntejä, näitäkin nimittäin on, jopa valtaroduissa Korjasin tuon yhden lauseen joka oli suoraan JTO,sta. siinä sanottiin "Tietoihin on arvioitu viimeiset 4–5 vuotta." nämä ei siis kuitenkaan ole arvioita
|
|
|
Post by SallaFi on Jan 11, 2010 16:15:16 GMT 2
Hei, Alla Kertun osio rodun käyttöminaisuuksien nykytilasta Suomessa. Kiitos avusta. Salla ---------------------------------------------- 4.2. KÄYTTÖOMINAISUUDET 4.2.1. Nykyinen käyttötarkoitus Spinone on monipuolinen metsästyskoira. Suomessa spinonea käytetään kanalintujahdissa seisovana lintukoirana, vesilintujahdissa noutajana sekä jonkin verran pienpeto pyynnissä. Haavoittuneen riistan jäljityksessä spinone on erinomainen apulainen erittäin hyvän vainunsa ansiosta. Spinone on kotimaassaan puhtaasti metsästyskoira. Sikäläinen rotujärjestö pyrkii aktiivisesti ehkäisemään rodun jalostustoiminnan liiallisen paisumisen ja rodun leviämisen ei-metsästäjien keskuuteen. Suomessakin kehitys on hyvin tämän suuntainen. Suomessa spinonea käytetään pääasiassa seisovana lintukoirana kanalintumetsästyksessä, noutavana koirana vesilintumetsästyksessä ja kyyhkysjahdissa, sekä jonkin verran jänisjahdissa. Kokeneita, kanalintujahdissa jo olleita koiria voidaan käyttää vesilintu- ja jänisjahdissa seisovina ja ylösajavina koirina. Spinonea ei ole jalostetty hyökkäämään pienpetojen kimppuun, se ilmaisee ne seisonnalla. Jos spinone kohtaa pienpedon, sen ei tulisi koskaan reagoida aggressiivisesti kuten esim saksanseisojien, spinonen psyyke on täysin erilainen. Haavakkohirvien jäljityksessä spinonea on myös käytetty menestyksellisesti. Spinone hakee reippaasti ja ennen kaikkea perusteellisesti, etusijalla ei ole juoksunopeus vaan haun tuloksellisuus ja varmuus. Spinonella on harvinaisen hyvä linnunlöytökyky. Spinone soveltuu järkiperäisen ja järjestelmällisen hakunsa ansiosta erinomaisesti myös peitteiseen maastoon, missä sen haun erityisominaisuudet korostuvat ja tulevat hyvin ja tuloksekkaasti esille. Hausta tulee kaikissa maasto-olosuhteissa ilmetä riistallepyrkivyys. Spinone on vankka koira, johon sääolosuhteet eivät helposti vaikuta. Paksu nahka suojaa hyvin kylmyyttä ja kosteutta vastaan. Spinonen jalostuksessa tulee kiinnittää huomiota työskentelymotivaatioon, puutteellisen metsästys- tai työskentelyhalun omaavia koiria ei tulisi käyttää jalostukseen.Uinti – ja noutohalukkuuden tulee olla spinonelle luontainen. Luonteen heikkouksilla on vahva periytyvyys, ja virheiden korjaaminen on vaikeaa. Mainitut ominaisuudet ovat luontaisia, eikä niihin voi ratkaisevasti vaikuttaa koulutuksella. Lähteet Di Pinto, M. kirjallinen tiedonanto 7.1.2010
|
|
|
Post by kerttu on Jan 11, 2010 21:39:19 GMT 2
Hyvät ystävät ja rodunharrastajat - pyytäisin teitä lukemaan JTO.n ajatuksella ja ennenkaikkea kommentoimaan kohtia mitkä panee miettimään voisiko ne olla toisin. Jos ette rohkene tänne saitille laittaa ajatustanne tai muutosehdotustanne, laittakaa jollekin joka voi sitten viedä asiaa eteenpäin. Pääasia että saisimme tästä mahdollisimman hyvin rotua harrastavia palvelevan työkalun. terveisin kerttu
|
|