Hei,
Kiitos Pialle, Kertulle ja Outille hyvistä kommenteista ja JTOn huolellisesta lukemisesta. Tässä sitä taas näkee, että useampi silmäpari on parempi kuin muutama. Omille jutuilleen sokeutuu aina. Olen monta kohtaa JTO-luonnokseen kommenttien pohjalta jo korjannutkin, mutta joihinkin kohtiin haluaisin vielä lisäselvennyksiä. Yritän eritellä ne tuohon alle lukukohtaisesti.
1. JohdantoKennelliiton ohjeissa edellytetään kommentointia siitä, onko rotu jakautunut eri linjoihin. Spinone on jakautunut käyttö- ja seurakoiralinjoihin jo kymmeniä vuosia sitten. Tämä on valitettava tosiasia, joka ei riipu meidän hyväksynnästämme ja joka on JTOssa todettava. Samassa kappaleessa mainitaan kuitenkin ennen tätä kohtaa, että Suomessa 80 % spinoneista on metsästyskäytössä ja kehuttu kasvattajia siitä, että pentuja on myyty lähes pelkästään metsästäviin perheisiin. Tulisiko paheksunta seurakoiraspinonea kohtaan riittävän selvästi ilmi näistä asioista? Samoin, jos ei poistettaisikaan ”huomiota on kiinnitettävä terveeseen ja rodunomaiseen rakenteeseen, joka tulisi näyttelykehän lisäksi todentaa myös käytännön metsästyksessä” vaan poistettaisiinkin sitä seuraava virke, se tukisi osaltaan samaa ajatusta, eli että rodun harrastajien mielestä jalostuskoirien pitäisi olla metsästyskäytössä. Mitä mieltä olette?
Massaterveysongelmia meillä ei onneksi rodussa ole (koputan puuta). Ehkä tuohon listaan voisi lisätä OCD:n? Pitkärunkoisuus voi vaikuttaa koiran rasituskestävyyteen, vaikka se ei itsessään terveysongelma olekaan. Pohjavilla vaikuttaa rodun alkuperäiseen käyttöön, sillä koirilla, joilla on pohjavillaa, on usein myös liian pehmeä turkki ja liian ohut nahka. Manfroni sanoi ulkomuototuomarikoulutuksessa, että kun näkee koiralla tietynlaisen turkin, tietää, että sillä on ainakin kolme muutakin ongelmaa kuin turkki. Oikea karvanlaatu ja paksu nahka suojaavat koiraa. Muutama viikko sitten Maremmassa jahdissa piikkipuskissa kulkiessa ymmärrän, miksi nahka ja turkki ovat tärkeitä.
Alla oleva kohta on todellakin melko epäselvästi ilmaistu. Selventäisikö seuraava muutos asiaa:
”Jalostuksen tavoitteena on laajentaa rodun geenipohjaa jalostuksen pitkäjänteisyyden sekä koirien terveyden ja elinvoiman turvaamiseksi käyttöominaisuuksista tinkimättä.
TAVOITTEESEEN PYRITÄÄN KÄYTTÄMÄLLÄ jalostukseen käyttöominaisuuksiltaan, terveydeltään ja luonteeltaan hyviä koiria siten, että käyttökelpoi¬nen materiaali hyödynnetään mahdollisimman tarkoin ja tasaisesti.”
Eli siinä pitäisi olla kaksi asiaa: 1. tavoite ja 2. keinot, millä tavoite saavutetaan.
Nuotenluokan koekäynti verrattuna muihin luokkiin on tärkeä siksi, että kun puhutaan jalostuksesta, olennaista on, mitä ominaisuuksia koiralla on luontaisesti, koska niitä koira periyttää. Mitä enemmän ikää tulee lisää, sen enemmän koiran suoritukseen vaikuttavat koulutus ja kokemus. Tärkeää ei ole palkinto, vaan millaisia otteita koira maastossa esittää. Tästä syystä olisi hyvä saada mahdollisimman monelta koiralta koekäynti ja mielellään nuortenluokassa. Saataisiin kirjattua, millainen on koiran luontainen haku, tuulenkäyttö, seisontaipumus, syttyminen riistalle jne.- ennen kuin innokas nuorukainen menee perään
Mitä mieltä olette?
Käyttöominaisuuksien priorisoinnin (ulkomuodon edellä) on useilla eri roduilla todettu tukevan myös koirarotujen perusterveyttä, rotutyypillistä luonnetta ja ulkomuotoa (!). Toki pitää tietää, mitä rotutyypilliset priorisoitavat käyttöominaisuudet ovat, eikä lähdetä tavoittelemaan sillä(kään) saralla äärityyppiä. Jos säilyttäisi käyttöominaisuuksien priorisoinnin (tukisi myös harrastajien käsitystä spinonesta metsästyskoirana), mutta lisäisi kohtaan luonteen ja terveyden?
SSK:n jalostustoimikunnassa on monta pätevää jalostusneuvojaa, joista yksi on Miia. Heillä on paljon tietoa perinnöllisyydestä ja seisovien lintukoirien jalostuksesta. Näissä pienemmissä roduissa vastuu yksittäisen rodun rotutietoudesta on harrastajilla ja etenkin kasvattajilla.
2. Rodun taustaSpinonen valtamaat Italian ulkopuolella ovat Britannia ja Yhdysvallat, joissa spinone on pääosin seura- ja harrastuskoirana. On hienoa, että Suomessa ja Saksassa spinoneita on metsästyskäytössä.
KYSYMYS: V
altaosa suomalaisista spinoneista on lähtöisin englantilaisista näyttely/harrastuslinjaisista koirista, joihin on vuosien varrella sekoitettu käyttöominaisuuksiltaan eritasoisia uroksia ESITYS: muutetaan muotoon: Valtaosa suomalaisista spinoneista on lähtöisin englantilaisista koirista. Miksi? Onko alkuperäinen tieto väärin? Jos ei, eikö se olisi hyvä mainita, koska se kuvaa rodun metsästyskoirajalostuksen haasteita Suomessa kasvattajan näkökulmasta?
KYSYMYS: Jatkossa haasteena on geenipohjan harkittu laajentaminen. Koska kyseessä on käyttökoirarotu ja Suomen populaatioon on uutta verta löydettävissä Euroopasta, ei ole tarpeen käyttää geenipohjan laajentamisen nimissä jalostukseen ominaisuuksiltaan tai terveydeltään puutteellisia koiria. ESITYS: yllä oleva poistetaan ja korvataan: Geenipohjan laajentamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Tuontikoirissa tulisi pyrkimään tuomaan koiria erisukulinjoista.Miksi? Niin kauan kuin minä muistan, on puhuttu, että uusi sukulinja ei ole mikään syy käyttää ominaisuuksiltaan puutteellista koiraa jalostukseen. Siitä on keskusteltu tälläkin palstalla pitkään ja hartaasti. Onko kasvattajien mielipide muuttunut näin paljon vai olenko ymmärtänyt muutosesityksenne väärin? Vai onko ajatus, ettei jokainen tuonti olisi samaa sukua? Onko tässä taustalla se ajatus, mistä lähetin Pialle artikkelin sukulinjojen erillään pitämisestä?
ESITYS: poistetaan: Käyttöominaisuuksien jalostaminen vaikuttaa myös koirien luonteeseen. Koirat eivät saa olla luonteeltaan arkoja tai epäluuloisia, ja niiden toimintakyvyn pitäisi myös yllättävissä tilanteissa palautua kohtuudella.Miksi? Eikö asia ole näin? Mm. Koiramme-lehdessä on ollut juttua noutajapuolelta siitä, miten käyttökoirien luonneominaisuudet eroavat seurakoirien luonneominaisuuksista ja miten esim. pehmeyttä on alkanut tulla lisää, kun käyttöominaisuuksiin ei enää kiinnitetä riittävästi huomiota. Sama asia näkyy myös mm. luolakoirissa.
3.JärjestöorganisaatioJTOn ohjeessa puhutaan ainoastaan virallisten Kennelliton alaisten organisaatioiden historiasta ja organisaatiosta.
4.1.2 Populaation rakenne ja jalostuspohja SuomessaESITYS: Poistetaan: mikä edellyttää kasvattajilta rohkeutta tuoda uutta verta ja välttää uusintayhdistelmiäEikö uusintayhdistelmien välttäminen nimenomaan ole perustavanlaatuinen keino, jos halutaan, että kannassa on mahdollisimman paljon erisukuisia koiria? Eikö viime roturyhmäpalaverissa sovittu, että tämä kirjataan suositukseksi?
Mitä mieltä olette siitä, että spinonen tulee olla helppo koulutettava? Italiassa sitä pidetään metsästyskoirana siinä missä muitakin rotuja, ei erityisen helppona eikä erityisen vaikeana - normaalina koirana. Tietysti pienpetokovuuden puuttuminen näkyy jossain määrin, mutta muutoin erot ovat enemmän yksilöiden kuin rotujen välisiä. Enkä minä oikeastaan pitäisi spinonea muihin mannermaisiin seisojiin verrattuna keskimääräistä rauhallisempanakaan. Toki ne osaavat kotona rauhoittua, kuten tervepäinen koira missä tahansa rodussa, mutta kyllä ne ”vauhtia ja vaarallisia tilanteita” saavat aikaiseksi siinä missä saksalaiset virkaveljensäkin. Vai ovatko meidän suomalaiset spinonemme keskimääräistä kovapäisempiä? Siksikö niitä näkyy niin vähän kokeissa?
4.2.3 Käyttö- ja koeominaisuudetNäyttelyharrastus ja koirien fyysisen koon kasvaminen. Tästä aiheesta on ollut paljonkin juttua eri medioissa ja eri rotujen puitteissa. Se on ihan luonnollistakin, sillä suuri koira on usein näyttävämpi ja siksi miellyttää kehässä helposti silmää. Tätä on ollut havaittavissa mm. Briteissä ja Yhdysvalloissa ja nimenomaan trendinä, ei yksittäisinä koirina. Ulkosiitos kasvattaa kokoa vain, jos lisääntyvät yksilöt ovat suurikokoisia. Muutoin ulkosiitospennut kasvavat sisäsiitospentuja todennäköisemmin geneettisen kasvuvaransa ylärajoille. Jos sukulinjat ovat keskikokoisia, on odotettavissa keskikokoisia jälkeläisiä. Sisäsiitosdepressio pienentää koirien kokoa, mutta koko palautuu nopeasti ennalleen, kun sisäsiitos purkautuu. Myös Suomessa mitattujen (harvojen!) koirien mittaustulosten keskiarvo antaisi viitteitä, että säkäkorkeus on kasvamaan päin.
Italiassa on keskusteltu asiasta mm. rotujärjestön hallituksessa ja kasvattajien keskuudessa jo noin kymmenen vuotta rotumääritelmän mukaisen enimmäiskorkeuden laskemisesta. Viimeksi kuulin asiasta puhuvan CISpin vpj:n kaksi viikkoa sitten. Olen muistaakseni kirjoittanut aiheesta vuosien varrella joihinkin matkakertomuksiinikin. Ehkä esim. niistä jonku pitäisi lisätä lähdeluetteloon. Lähdeviite tosiaan taitaa puuttua.
4.3.2 Muut rodulla todetut merkittävät sairaudetESITYS: Hännänpään vauoriot ei ole yleinen ongelma. Verta saattaa tulla hännänpäästä, mutta yleisesti tiedossa on vain yksittäinen väliaikainen varsinainen vauriotapaus.Jos hännänpäästä vuotaa verta, eikö häntä ole vaurioitunut?
4.3.4 LisääntyminenOlisiko tarkempi: Yksi epäonnistunut astutus, syy uroksen astumishaluttomuuteen ei ole selvä. Tässä tapauksessahan vaihtoehtoja ovat eturauhastulehdus tai esityksessänne mainittu libidon puute. Kyseisellä uroksella oli astutushetkellä eturauhastulehdus, antibioottikuuri oli aloitettu muutamaa päivää aikaisemmin. Eturauhastulehdus voi olla sen verran kivulias, että uros kieltäytyy kokonaan hyppäämästä. Jokainen kasvattaja voi spekuloida itse eri vaihtoehdoilla ja niin pitääkin tehdä, koska jalostuspäätökset perustuvat viime kädessä spekulaatioon, oletusarvoihin ja intuitioon. Virallisessa paperissa pitäisi ihannetapauksessa lukea, miten asia on, mikäli se on tiedossa. Usein ei ole.
4.4 UlkomuotoESITYS: Pois otsikko: Käyttökestävyyteen liittyvät virheet ja Rotutyyppivirheet ja muut rakenteeseen liittyvät virheetMiksi? Meneekö kohta epäselvemmäksi, jos otsikot poistaa? Virheitähän on eri tyyppisiä, joista käyttökestävyyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat ovat vakavampia kuin tasainen päälaki, vaikka se iso tyyppivirhe olisikin. Virheet pitäisi kyllä luokitella uudelleen, ne eivät ole täysin loogisesti oikeiden otsikoiden alla.
ESITYS Pois: Näyttelyissä mitattujen koirien määrä -kappale ja taulukko kokonaisuudessaan.Mittaustulokset eivät todellakaan ole keskenään verrannollisia, mutta ei niiden tarvitse tähän käyttöön ollakaan. Ne antavat jonkinlaista suuntaa siitä, mihin tilanne on menossa. Vähintäänkin siinä suhteessa, että näyttelyissä mittaaminen on vähentynyt huomattavasti. Tämä asia on hyvä kirjata ylös, jos siitä pitää jossain vaiheessa vuosien päästä alkaa keskustelemaan Kennelliiton kanssa. Vai mitä olette mieltä?
ESITYS Pois: ”Koiranäyttelyiden tarkoituksena on tarjota koiraharrastajille mahdollisuus kilpailla omistamiensa/esittämiensä koirien kanssa. Näin ollen rotujärjestön jalostuskatselmuksesta saa täydellisemmän ja tarkemman kuvan koirien rotutyypillisyydestä ja terveestä rakenteesta.”Kyseinen kohta on suora lainaus SKL:n uusista koiranäyttelysäännöistä. Aikaisemmin koiranäyttelyiden tarkoitus oli palvella kokonaisvaltaista koiranjalostusta. Viime aikoina on ollut useammassakin lehdessä (Koiramme, Ajokoiramies) juttua siitä, miten koiria jalostetaan hyviksi näyttelykoiriksi ja miten näyttelyt ovat nykyään pääosin kauneuskilpailuja, eivätkä enää palvele kokonaisvaltaista koiranjalostusta samalla tavalla kuin ennen. Näyttelyt ovat yksi koiraharrastus siinä missä metsästys, agility ja koiratanssikin. Jalostustarkastuksissa on osin samat tuomarit kuin näyttelyissä, mutta koiran arvostelee kaksi tuomaria (Junkkarissa yksi) ja heillä on enemmän aikaa. Koira käydään läpi kirsusta hännänpäähän ja koirasta täytetään rakennearviointikaavake. Lisäksi kaikki koirat mitataan tasaisella alustalla. Esim. saksalaisissa seisojaroduissamme seurataan aktiivisesti Junkkarin mittaustulosten keskiarvoja ja kehitystä, jotta nähdään, mihin suuntaan rodut ovat menossa. Jalostuskatselmuksista saa ihan oikeasti jalostuksen kannalta olennaista tietoa, minkä vuoksi siellä olisi hyvä käyttää pentueesta muutkin kuin lisääntyväksi aiotut koirat. Olisiko tämä hyvä kirjoittaa paremmin auki JTO:hon uusille harrastajille tiedoksi?
ESITYS Pois: Etenkin etupään rakenteeseen on kiinnitettävä huomiota, koska noin 60 prosenttia koiran painosta on etupään nivelten varassa. Miksi? Ainakin minun pennuillani on suoraa olkavartta, mikä pitää huomioida jatkossa. Tuo kohta on kyllä melko epäloogisessa paikassa.
Pitäisikö muuten vaihtaa ”raskasrakenteinen” sanaksi ”vankkarakenteinen”? Vankka on eri asia kuin raskas, eikä spinonen pitäisi olla tyypiltään molossoidi vaan atleettinen mesomorfi.
ESITYS Poistetaan kappale: ”On huomattava, että näyttelykertomukset eivät ole keskenään suoraan verrattavissa, koska tuomareiden roduntuntemus ja käyttökoiran terveen rakenteen tuntemus vaihtelee. Koiranäyttely ei ole jalostuskatselmus, eikä yksinään mittaa koiran jalostusarvoa. Kaunis rotunsa edustaja ei välttämättä ole muilta ominaisuuksiltaan jalostuskoira.”Miksi? Me emme voi käyttää nimiä, mutta yllä oleva on yleisesti tunnettu fakta kaikissa roduissa: toisten tuomareiden sertejä arvostetaan enemmän kuin toisten. Ja jos oikein naiiveja ollaan, niin jos useampi arvostelisi itämaanihmeiden asiantuntemusta sen sijaan, että kyttäisi, keneltä voi ne puuttuvat sertit käydä pokkaamassa, ehkä näyttelyjärjestäjät käyttäisivät nohevampia tuomareita.
4.2.1 Spinonen rotumääritelmäESITYS: poistetaan käyttökestävä rakenne -osio ja jätetään ainoastaan rotumääritelmä.JTOiden runko on näiden kolmen viiden vuoden kierroksen aikana muuttunut paljon. Alkujaan JTOhon ei tarvinut sisällyttää rotumääritelmää. Aloite rotumääritelmän sisällyttämiseen tuli eräältä saksanseisojakerhon (vahvalta käyttö)rodulta, koska moni harrastaja ei rotumääritelmää tunne. Käsittääkseni rotumääritelmää avaava ”käyttökestävä rakenne” on ollut ensimmäisenä spinonella viime JTOssa. Siitä on ilmeisesti pidetty Kennelliitossa, koska nyt uudesta JTO-ohjeesta löytyy kohta ”rotumääritelmä ja käyttötarkoitus”, minkä alle kyseinen ”käyttökestävä rakenne” sopii varsin hyvin. JTOn on tarkoitus olla myös tietopaketti rodun harrastajille ja rotua harkitseville. Pitäisikö kyseistä kohtaa muokata niin, että kävisi selkeämmin ilmi, että rotumääritelmästä puhutaan nimenomaan metsästyksen ja käyttökestävyyden näkökulmasta?
5. Yhteenveto aiemman jalostuksen tavoiteohjelman toteutumisestaMillainen ristiriita on siinä, että suositellaan lonkkien, kyynärpäiden ja olkanivelten kuvaksen lisäksi
MYÖS metsästyskäyttöä terveyden mittarina? Kuvauksia ja metsästyskäyttöä ei suositella toisensa poissulkevina vaan toisiaan täydentävinä. Koiran kestävyyteen raskaassa maastossa voi vaikuttaa jokin sellainenkin luusto-ongelma, joka ei ole kuvattavissa nivelissä. Vaikka meillä olisi kuinka hienoja kuvausmenetelmiä ja geenitestejä käytettävissä, en usko, että ne tulevat koskaan täysin korvaamaan rankkaa metsästyskäyttöä koiran terveyden, luonteen ja elinvoiman mittarina.
6.1 Jalostuksen tavoitteetJos koira on liian pehmeäpäinen ollakseen sitkeä hakija, onko se luonteen virhe vai puute? Entä jos koira on aggressiivinen, eli rotumääritelmän vastainen, onko se virhe vai puute? Onko tässä murre-eroja?
6.4 Uhat ja mahdollisuudet:Heikkoudet
ESITYS poistetaan turhana- Jalostustyö on nykyiselläänkin osin liian ulkomuotopainotteista luonteen ja käyttöominaisuuksien sijasta.
- Rodun harrastajapiirien näkökantaerot vievät energiaa ja tulehduttavat henkilösuhteita.Miksi nämä kohdat ovat turhia asioita? Eivätkö ne ole totta? Jos ovat totta, mutta vaikeita asioita, korjaantuuko tilanne, jos kohdat poistetaan? Jos käyttöominaisuuksiin halutaan parannusta, pitäisi jalostukseen käyttää keskiarvoa parempia uroksia ja narttuja (terveys, luonne ja ulkomuoto myös ok). Onko näin ollut? Jos ei, eikö painotus ole silloin enemmän ulkomuotoon, luonteeseen tai terveyteen kuin käyttöominaisuuksiin? Olisiko joku toinen sanamuoto parempi? Jos ensimmäinen kohta otetaan pois, antaako se kuvan, että meidän rodussa harrastajia ei kiinnosta seurata, millaisin metsästysominaisuuksin varustettuja koiria jalostukseen käytetään? Millaisen kuvan tämä antaa tulevaisuuden uusille kasvattajille?
On tässä aina melkoinen urakka, mutta on palkitsevaa huomata, että te muutkin luette meidän hengentuotoksemme ja ihan oikeasti pohditte, mitä siellä sanotaan
dotan mielenkiinnolla keskustelua ja kommentteja!
Salla
