|
|
Post by kerttu on Nov 3, 2006 12:20:12 GMT 2
Vaihetaanpa eri otsikon alle....
Jos alkuperämaan tuomareita pidetään asiantuntijoina pelkän kotimaan perusteella, mitä tuumaatte erään toisen italialaisen tuomarin kehäarvostelusta, onko tämä ammattimaista toimintaa? (toivottavasti ei loukkaa koiran omistajaa, jos tunnistaa koiransa tästä, en arvostele koiraa vaan tuomarin työskentelyä) Ja niin vaan häntäkin roudataan suomeen asiantuntijan roolissa. Italialaisilta saattaa saada sertin ja seuraavassa suomalainen tarkkatäti /-setä saattaa nollata jonkun koiran. Sillon joku mättää.
”näyttelykertomus ( - suoraan kopioitu tietokannasta)
Feminiininen. Pään muoto saisi olla selväpiirteisempi. Rungon pituus on hyvä, mutta matala, eikä vielä valmis. Hyvä turkki. Tarvitsee varhaisen pennutuksen!”
Kyseessä on sillä hetkellä juniorinarttu. Minusta ulkomuotuomarin ei kuulu jakaa jalostusneuvoja kehässä. Ne on nämä kaikkien rotujentuomarit ovat monesti arvostetumpia kuin kuuluis ollakaan. Valitettavasti.
|
|
|
|
Post by Salla F on Nov 3, 2006 13:32:47 GMT 2
Tietenkään kaikki eivät ole asiantuntijoita pelkän alkuperämaan perusteella, mutta eivät kaikki sieltä tulijat välttämättä mitä tahansa itämaan prinssejä ole, vaikka emme tuntisikaan heistä kuin heidän suomalaiset tuttavansa  Tämän vuoksi olen seurannut I Nostri Canista näyttelyilmoituksia jo useamman vuoden, jotta näen, ketä italialaiset itse kutsuvat mitäkin rotua arvostelemaan ja kuka tuomari toimii miten aktiivisesti minkäkin rodun puitteissa ja kuinka kokonaisvaltaisesti. Eihän tämäkään tietysti koko totuutta kerro, mutta jotain kuitenkin. Tunnen ko. näyttelykertomuksen ja olen samaa mieltä siitä, että tuomarin ei pitäisi jakaa pennutusneuvoja kehässä. Haluaisin erittäin miellelläni nähdä ihan oppimismielessä alkuperäisen näyttelykertomuksen sillä kielellä millä se on saneltu.  Salla, pilkunviilaaja |
|
|
|
Post by carita on Nov 3, 2006 14:02:55 GMT 2
 Hyvänen aika sentään! Enhän minä ymmärtänyt pennuttaa aikaisin vaikka tuomari niin käski! Daisy oli 4 vuotias kun se pennut teki, ja en todellakaan ole kertaakaan edes miettinyt tuota arvostelua pentuja suunnitellessa.. aikuisen oikeesti. Minä nimittäin tiedän että minulla on Daisyssä äärettömän kaunis spinonenarttu, en tarvitse siihen tuomareita sen kertomaan. Tosin tuomarit ovat pitäneet koirasta sen varttuessa. Voin kertoa että sinä kesänä kun tämä arvostelu jaettiin, olin Jorma Sillan luona Daisyn kanssa heinäkuussa ja sain koiralle kakkosen koska se oli lihava (meinasin kyllä kysyä tuomarilta että koskeeko tuo ylipainokommentti koiraa vai omistajaa ) mutta päätin pistää Daisyn dieetiille ja seuraava näyttely elokuussa oli sitten tämä Kertun mainitsema näyttely jossa koiralla törrötti kylkiluut ja se oli pikkuisen tyttelin näköinen. Ja tosiaan, tuomari sanoi: needs an early litter! Eipä tarvinnut, koira kehittyi vallan hyvin ilman pennutusta ja on vahvaluustoinen, kaunis koira, kotisivuilta löytyy todisteet ! Jos aikoo kasvattaa, ei pidä tuudittautua siihen mitä tuomarit sanovat, vaan käyttää itse sitä "omaa silmää", kyllä rotua sen verran jo pitää tuntea että näkee onko koirassa ainesta (nyt puhun ulkomuodosta). Että näin, omistajan kommentti tähän....
|
|
|
|
Post by Salla F on Nov 3, 2006 14:21:16 GMT 2
Varsin mielenkiintoinen kommentti. Aina voi tietysti miettiä tuomarin englanninkielentaitoa, ääntämistä, kehäsihteerin muistiinpanoja, kääntäjän käsialantulkintaa jne. Ei niissä välttämättä mitään vikaa ole, mutta sitä tulee vähän vainoharhaiseksi, kun näkee joka päivä konkreettisesti, että maailman käytetyin kieli on huono englanti... Itse luotan kyllä tuomareiden sanaan keskiarvona, jos useampi on moittinut tai kehunut samaa asiaa. Oma "tietämys" astuu kuvioihin yksittäisen koiran tietyn päivän lausunnon taustojen tulkinnassa mm. koiran paino, turkin kunto, valeraskaus, koulutus jne. Koiran omien arvostelujen lisäksi katson aina kun vain mahdollista myös koiran vanhempien, sisarusten, jälkeläisten ja sisarusten jälkeläisten laadun, sillä ne kertovat mielestäni yksittäistä koiraa paremmin, millainen "geenipankki" mikäkin koira on, niin käytön, näytön kuin terveyden suhteen. Täytynee tunnustaa, että arvosteluissa minua kiinnostavat enemmän kulmaukset, selkälinja, lantio ja liikkeet sekä niiden laatu ja periytyvyys koko em. porukalla kuin tummat silmät ja ihana parta Toki koiran tulee kuitenkin spinonelta näyttää. Meidän tietokanta on kyllä varsinainen aarreaitta! Salla |
|
|
|
Post by kerttu on Nov 3, 2006 14:21:32 GMT 2
Huomautan vielä etten arvostellut koiraa, sen omistajaa enkä kasvattajaa vaan tuomarityöskentelystä oli tarkoitus keskustella |
|
|
|
Post by carita on Nov 3, 2006 16:07:43 GMT 2
Tuomarityöskentelystähän me tässä puhutaan . Minun mielestäni junnukoira ei ole valmis, sitä ei koskaan tiedä mihin suuntaan se kehittyy, miten se pysyy kasassa, mikä on lopputulos. En siksi koskaan ota vakavasti mitään tuomarityöskentelyä joka tapahtuu junnukehässä tai pentuluokassa, kivaa puuhastelua mutta ei todellakaan mitään painavaa lopputulosta ajatellen (ellei sitten koirassa ole joku tosi painava virhe, esim. vihreä turkki ). Mutta, minulla on oma käsitykseni siitä mitä haluan spinonelta, en siis taivu tuomarin kommenttiin herkästi. Minäkin tutkin myös mielelläni pentuesisaruksia, vanhempia jne. ennenkuin päätän tykkäänkö kyseisestä yksilöstä. Ja jos ei niitä pääse näkemään livenä olisi kiva nähdä edes valokuvia niistä, sekin antaa ohjenuoraa. Vielä tuohon että luottaako tuomariin vai ei, totta kai luotan jos näen että tuomari osaa hommansa. Mutta hyvin usein tulee myös sellainen ikävä tunne että ei oikein tiedä mitä tuomari hakee spinonesta (silloin kun seuraa kehän vierestä) ja jos itsellä on oma käsitys rodusta (mikä pitääkin olla) niin en kyllä silloin oikein jaksa taipua tuohon että "tuomari on aina oikeassa". Onko muilla mitään mietteitä tästä vai onko tämä Kerttu-Salla-Carita keskustelu? |
|
Tämän vuoksi olen seurannut I Nostri Canista näyttelyilmoituksia jo useamman vuoden, jotta näen, ketä italialaiset itse kutsuvat mitäkin rotua arvostelemaan ja kuka tuomari toimii miten aktiivisesti minkäkin rodun puitteissa ja kuinka kokonaisvaltaisesti. Eihän tämäkään tietysti koko totuutta kerro, mutta jotain kuitenkin.
