Post by SallaFi on Aug 18, 2005 7:51:31 GMT 2
Koska moni spinoneharrastaja ei kuuluu Saksanseisojakerhoon, tässä on keskustelun avaukseksi viimeisimmässä lehdessä ollut artikkeli. Ajatus on, että harrastajat voisivat keskustella ja pohtia asiaa tällä forumilla ennen ensi vuoden vuosikokousta. Sana on vapaa.
JTO ja muutosehdotus PEVISAan
Paljon keskustelua herättänyt spinoneiden jalostuksen tavoiteohjelma hyväksyttiin pienin korjauksin roturyhmän kokouksessa Kalajoella. Uutena asiana jalostuksen tavoiteohjelmassa esitettiin spinonelle yksittäisen koiran jälkeläisten määrää rajoittavan ns. matadoripykälän anomista rodun PEVISAan.
Jalostuksen tavoiteohjelma tehtiin Suomen Kennelliiton antamien yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan. Kennelliitto edellytti tilastoihin ja kirjattuihin lähteisiin perustuvaa kannan analyysiä sekä Suomessa että ulkomailla. Erityinen vaatimus oli kuvata rodun tila Suomessa mahdollisimman tarkasti ja realistisesti, määritellä jalostustavoitteet ja konkreettiset keinot niiden saavuttamiseksi. Jalostuksen tavoiteohjelma on tarkoitettu tietopaketiksi kaikille spinoneharrastajille ja ohjeeksi kasvattajille. Rotua kasvattavien ja sitä kautta rodun tulevaisuuteen vaikuttavien on syytä tutustua ainakin jalostukseen käytettäville koirille asetettuihin vaatimuksiin ja PEVISAan, jotta rodun terveys, geneettinen pohja ja käyttöominaisuudet saataisiin pidettyä kestävällä tasolla.
Jalostuksen tavoiteohjelma on ollut kommentoitavana internetissä myös suomalaisella Spinone Sitella, jotta myös kerhoon kuulumattomat spinoneharrastajat saisivat mahdollisuuden tehdä muutosehdotuksia. Kommentteja tulikin runsaasti. Suurin kysymys oli yhteisen jalostustavoitteen määritteleminen: jalostetaanko spinonea rotumääritelmän ja alkuperän mukaisesti monipuolisena metsästyskoirana vai ehdotetun mukaisesti monipuolisena harrastuskoirana. Asiat, joita ei korjattu jalostuksen tavoiteohjelmaan, käsiteltiin roturyhmän kokouksessa. Pöytäkirja löytyy osoitteesta www.ylilauri.com/poytakirja.doc
Tilastot paljastavat, että useaa koiraa on käytetty jalostukseen paljon ilman näyttöjä koiran tai sen jälkeläisten käyttöominaisuuksista. Jälkeläisnäyttö lonkkakuvattujen ja näyttelyssä esitettyjen koirien suhteen oli myös paikoin puutteellista tai jopa olematonta. Jalostukseen vuosina 2000–2004 käytetyistä koirista vain kaksi narttua ja yksi uros olivat osallistuneet KAER-kokeeseen.
PEVISA
Spinonen PEVISAa anottiin jatkettavaksi ilman muutoksia, eli rekisteröinnin ehtona on pentueen vanhempien lonkkakuvauslausunto raja-arvolla C. Lonkkakuvaustuloksissa on havaittavissa hienoista paranemista, mutta raja-arvo on syytä säilyttää, jotta orastava positiivinen kehitys jatkuu. Kannasta on kuvattu vuosina 1998–2004 yhteensä 37 yksilöä eli noin 20 prosenttia (A 51%, B 14%, C 19% ja D 16%). Kattavan ja vertailukelpoisen tiedon saamiseksi jalostusta varten on suositeltavaa, että useampi koira lonkkakuvataan. On suositeltavaa, että koiran jälkeläisiä lonkkakuvataan ennen kuin koiraa käytetään jalostukseen useampia kertoja
Matarodipykälä
Kalajoen vuosikokouksessa spinonen roturyhmä päätti esittää SSK:n hallitukselle, että ensi vuoden vuosikokouksessa anottaisiin spinonelle kesken PEVISA-kauden yksittäisen koiran jälkeläisten määrää rajoittava ns. matadoripykälä. Spinonelle esitetään, että yksittäisen koiran jälkeläisten määrä rajoitetaan korkeintaan 20 pentuun. Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan. Pykälä astuisi voimaan vuoden 2007 alusta, ja se on kirjattu suosituksena Kennelliiton hyväksyttävänä olevaan jalostuksen tavoiteohjelmaan.
Pienessä kannassa yksittäisen koiran jalostuskäytöllä on voimakas vaikutus. Suomen spinonekannassa on huomattavaa yhden matadorinartun ja kolmen uroksen käyttö vuosina 1995–2004. Tilanne on pahentunut nopeasti, sillä matadoreista peräti kahden uroksen ja nartun käyttö ajoittuu vuosille 2000–2004. Suomen Kennelliiton mukaan riskinä voidaan pitää jo yli 3–5 prosentin jälkeläismäärää yhdeltä koiralta yhden sukupolven (4 vuotta) aikana. Oheisessa taulukossa esitetään vuosina 2000-2004 eniten käytettyjen urosten ja narttujen jälkeläismäärät sekä jälkeläisten osuus samana aikana syntyneistä pennuista.
Jalostukseen käytetyt koirat 1.1.2000–31.12.2004 (lähde JTO).
Urokset Pentueita Pentuja %
Edi Wolfsirius dal Podere Antico
5 44 40
Wynsett Falco 4 31 28
Tarry-gnome’s Spindriftsirius
2 18 17
Fragola Primo Fratello
1 8 7
Epithelium Carlo 1 8 7
Yhteensä 13 109
Nartut
Dynamo Route Sixtysix
4 34 31
Fragola Cassiatore 2 16 15
Dynamo Fire Wolfsirius
1 12 11
Klippans Pandora 1 11 10
Jass-Ann Caramia 1 9 8
Karhen Olimpia 1 7 6
Dynamo Rambling Rose
1 7 6
Fragola Clemenza 1 7 6
Tarrygnome’s Spices1 6 6
Yhteensä 13 109
On huomattavaa, että kaksi käytetyintä narttua on puolisisaruksia ja kolmannen, vanhempaa perua olevan matadoriuroksen jälkeläisiä. Kolmanneksi käytetyin narttu on matadorinartun ja toisen nuoremman matadoriuroksen jälkeläinen. Lisäksi kahdella käytetyimmällä uroksella toisen isä ja toisen emänisä ovat täysveliä, ja näiden veljesten isä on toisella uroksella vielä emänisänä. Myös muut matadorien jälkeläiset ovat alkaneet lisääntyä, mikä nostaa Suomen spinonepopulaation sukusiitosastetta tulevaisuudessa entisestään.
Yksittäisten koirien matadorikäyttö, kannan sukusiitosasteen nousu ja tilanteen nopea huonontuminen olivat roturyhmän kokouksen mielestä painavia syitä hakea PEVISAan muutosta kesken kauden, sillä vuodet 2000–2004 osoittavat, että tilanne voi karata käsistä hyvinkin nopeasti. Matadoripykälä voi osaltaan tukea geneettisen pohjan laajentamista, sillä se rajoittaa yksittäisten koirien liiallista pennuttamista. Samoin se voi hillitä pennuttamisvauhtia, mikä mahdollistaisi jälkeläisnäytön ennen kuin koiraa käytetään jalostukseen useampia kertoja. Rajoitettu urosten käyttö lisäisi myös urostenomistajien vastuuta koiriensa jalostuskäytöstä.
Spinoneilla realistisesti tavoiteltava jälkeläismäärä olisi enintään 20 pentua/koira, mikä mahdollistaa noin kolme pentuetta yhdelle koiralle. Jos jälkeläismäärä rajataan liian pieneksi, vaarana on, että tuontien määrä laskee. Geneettisen pohjan laajentamiseksi tuonteja on suosittava. On kuitenkin muistettava, että yksittäisen tuontikoiran liiallinen jalostuskäyttö ei paranna tilannetta pitkällä tähtäimellä. Koska kyseessä on metsästyskoirarotu, jonka maailmanlaajuinen populaatio on noin 10 000 yksilöä ja uutta jalostusmateriaalia on mahdollista tuoda ulkomailta, on erittäin tärkeää, että jalostukseen käytettävien koirien käyttöominaisuuksista ja jalostuksen tavoiteohjelmasta ei tingitä.
Jalostukseen käytettävät koirat
Jalostuksen tavoiteohjelmassa esitetään jalostusrekisterivaatimuksia lievemmät vähimmäisvaatimukset jalostukseen käytettäville koirille. Näin halutaan huomioida kannan pieni koko ja se, että usea spinone on omistajansa ensimmäinen seisoja. Vähimmäisvaatimukset ovat tärkeitä, koska spinone halutaan pitää metsästyskoirana.
Jalostukseen käytettyjen koirien käyttöominaisuudet tulee testata KAER-kokeessa. Ulkomuotovaatimuksena on vähintään 2 x hyvä, mikä rajaa jalostuksesta pois rakenteeltaan tai tyypiltään eniten virheelliset koirat. Lisäksi vanhemmilta vaaditaan lonkkakuvaustulos C. Kasvattajien toivotaan kiinnittävän huomiota myös tietyissä linjoissa esiintyviin perinnöllisiin terveysongelmiin.
Vaatimuksista hyvä terveys ja luonne ovat toteutuneet aika hyvin, mutta käyttöominaisuudet tuntuvat olevan kasvattajien vähiten arvostama seikka. Saksanseisojakerhon jalostusrekisterissä on vain kolme spinonenarttua. Vuosina 2000–2004 syntyneiden pentueiden vanhemmista vain kaksi narttua ja yksi uros olivat osallistuneet KAER-kokeeseen, nartut olivat koepalkittuja. Koska valtaosa pentueista teetetään koirilla, jotka eivät täytä jalostusrekisterivaatimuksia, rodun tason ylläpitäminen ja käyttöominaisuuksien vaaliminen on vaikeaa.
Rodun kannalta on tärkeää lisätä vastuullisten metsästyskoirakasvattajien määrää, sillä juuri kasvattajien käsissä on, säilyykö spinone metsästyskoirana vai muuttuuko se ainoastaan seurakoiraksi. Metsästyskoirana vielä huonosti tunnetun rodun kehittäminen vaatii kasvattajilta malttia hankkia koirilleen näytöt ja pennuttaa vasta, kun yhdistelmän pennuille on riittävästi kysyntää metsästäjien keskuudessa. Mitä useampi kasvattaja sitoutuu rotujärjestön jalostustavoitteisiin, sitä varmemmin spinone pysyy hyväluonteisena, terveenä käyttökoirarotuna – spinonena.
JTO ja muutosehdotus PEVISAan
Paljon keskustelua herättänyt spinoneiden jalostuksen tavoiteohjelma hyväksyttiin pienin korjauksin roturyhmän kokouksessa Kalajoella. Uutena asiana jalostuksen tavoiteohjelmassa esitettiin spinonelle yksittäisen koiran jälkeläisten määrää rajoittavan ns. matadoripykälän anomista rodun PEVISAan.
Jalostuksen tavoiteohjelma tehtiin Suomen Kennelliiton antamien yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan. Kennelliitto edellytti tilastoihin ja kirjattuihin lähteisiin perustuvaa kannan analyysiä sekä Suomessa että ulkomailla. Erityinen vaatimus oli kuvata rodun tila Suomessa mahdollisimman tarkasti ja realistisesti, määritellä jalostustavoitteet ja konkreettiset keinot niiden saavuttamiseksi. Jalostuksen tavoiteohjelma on tarkoitettu tietopaketiksi kaikille spinoneharrastajille ja ohjeeksi kasvattajille. Rotua kasvattavien ja sitä kautta rodun tulevaisuuteen vaikuttavien on syytä tutustua ainakin jalostukseen käytettäville koirille asetettuihin vaatimuksiin ja PEVISAan, jotta rodun terveys, geneettinen pohja ja käyttöominaisuudet saataisiin pidettyä kestävällä tasolla.
Jalostuksen tavoiteohjelma on ollut kommentoitavana internetissä myös suomalaisella Spinone Sitella, jotta myös kerhoon kuulumattomat spinoneharrastajat saisivat mahdollisuuden tehdä muutosehdotuksia. Kommentteja tulikin runsaasti. Suurin kysymys oli yhteisen jalostustavoitteen määritteleminen: jalostetaanko spinonea rotumääritelmän ja alkuperän mukaisesti monipuolisena metsästyskoirana vai ehdotetun mukaisesti monipuolisena harrastuskoirana. Asiat, joita ei korjattu jalostuksen tavoiteohjelmaan, käsiteltiin roturyhmän kokouksessa. Pöytäkirja löytyy osoitteesta www.ylilauri.com/poytakirja.doc
Tilastot paljastavat, että useaa koiraa on käytetty jalostukseen paljon ilman näyttöjä koiran tai sen jälkeläisten käyttöominaisuuksista. Jälkeläisnäyttö lonkkakuvattujen ja näyttelyssä esitettyjen koirien suhteen oli myös paikoin puutteellista tai jopa olematonta. Jalostukseen vuosina 2000–2004 käytetyistä koirista vain kaksi narttua ja yksi uros olivat osallistuneet KAER-kokeeseen.
PEVISA
Spinonen PEVISAa anottiin jatkettavaksi ilman muutoksia, eli rekisteröinnin ehtona on pentueen vanhempien lonkkakuvauslausunto raja-arvolla C. Lonkkakuvaustuloksissa on havaittavissa hienoista paranemista, mutta raja-arvo on syytä säilyttää, jotta orastava positiivinen kehitys jatkuu. Kannasta on kuvattu vuosina 1998–2004 yhteensä 37 yksilöä eli noin 20 prosenttia (A 51%, B 14%, C 19% ja D 16%). Kattavan ja vertailukelpoisen tiedon saamiseksi jalostusta varten on suositeltavaa, että useampi koira lonkkakuvataan. On suositeltavaa, että koiran jälkeläisiä lonkkakuvataan ennen kuin koiraa käytetään jalostukseen useampia kertoja
Matarodipykälä
Kalajoen vuosikokouksessa spinonen roturyhmä päätti esittää SSK:n hallitukselle, että ensi vuoden vuosikokouksessa anottaisiin spinonelle kesken PEVISA-kauden yksittäisen koiran jälkeläisten määrää rajoittava ns. matadoripykälä. Spinonelle esitetään, että yksittäisen koiran jälkeläisten määrä rajoitetaan korkeintaan 20 pentuun. Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan. Pykälä astuisi voimaan vuoden 2007 alusta, ja se on kirjattu suosituksena Kennelliiton hyväksyttävänä olevaan jalostuksen tavoiteohjelmaan.
Pienessä kannassa yksittäisen koiran jalostuskäytöllä on voimakas vaikutus. Suomen spinonekannassa on huomattavaa yhden matadorinartun ja kolmen uroksen käyttö vuosina 1995–2004. Tilanne on pahentunut nopeasti, sillä matadoreista peräti kahden uroksen ja nartun käyttö ajoittuu vuosille 2000–2004. Suomen Kennelliiton mukaan riskinä voidaan pitää jo yli 3–5 prosentin jälkeläismäärää yhdeltä koiralta yhden sukupolven (4 vuotta) aikana. Oheisessa taulukossa esitetään vuosina 2000-2004 eniten käytettyjen urosten ja narttujen jälkeläismäärät sekä jälkeläisten osuus samana aikana syntyneistä pennuista.
Jalostukseen käytetyt koirat 1.1.2000–31.12.2004 (lähde JTO).
Urokset Pentueita Pentuja %
Edi Wolfsirius dal Podere Antico
5 44 40
Wynsett Falco 4 31 28
Tarry-gnome’s Spindriftsirius
2 18 17
Fragola Primo Fratello
1 8 7
Epithelium Carlo 1 8 7
Yhteensä 13 109
Nartut
Dynamo Route Sixtysix
4 34 31
Fragola Cassiatore 2 16 15
Dynamo Fire Wolfsirius
1 12 11
Klippans Pandora 1 11 10
Jass-Ann Caramia 1 9 8
Karhen Olimpia 1 7 6
Dynamo Rambling Rose
1 7 6
Fragola Clemenza 1 7 6
Tarrygnome’s Spices1 6 6
Yhteensä 13 109
On huomattavaa, että kaksi käytetyintä narttua on puolisisaruksia ja kolmannen, vanhempaa perua olevan matadoriuroksen jälkeläisiä. Kolmanneksi käytetyin narttu on matadorinartun ja toisen nuoremman matadoriuroksen jälkeläinen. Lisäksi kahdella käytetyimmällä uroksella toisen isä ja toisen emänisä ovat täysveliä, ja näiden veljesten isä on toisella uroksella vielä emänisänä. Myös muut matadorien jälkeläiset ovat alkaneet lisääntyä, mikä nostaa Suomen spinonepopulaation sukusiitosastetta tulevaisuudessa entisestään.
Yksittäisten koirien matadorikäyttö, kannan sukusiitosasteen nousu ja tilanteen nopea huonontuminen olivat roturyhmän kokouksen mielestä painavia syitä hakea PEVISAan muutosta kesken kauden, sillä vuodet 2000–2004 osoittavat, että tilanne voi karata käsistä hyvinkin nopeasti. Matadoripykälä voi osaltaan tukea geneettisen pohjan laajentamista, sillä se rajoittaa yksittäisten koirien liiallista pennuttamista. Samoin se voi hillitä pennuttamisvauhtia, mikä mahdollistaisi jälkeläisnäytön ennen kuin koiraa käytetään jalostukseen useampia kertoja. Rajoitettu urosten käyttö lisäisi myös urostenomistajien vastuuta koiriensa jalostuskäytöstä.
Spinoneilla realistisesti tavoiteltava jälkeläismäärä olisi enintään 20 pentua/koira, mikä mahdollistaa noin kolme pentuetta yhdelle koiralle. Jos jälkeläismäärä rajataan liian pieneksi, vaarana on, että tuontien määrä laskee. Geneettisen pohjan laajentamiseksi tuonteja on suosittava. On kuitenkin muistettava, että yksittäisen tuontikoiran liiallinen jalostuskäyttö ei paranna tilannetta pitkällä tähtäimellä. Koska kyseessä on metsästyskoirarotu, jonka maailmanlaajuinen populaatio on noin 10 000 yksilöä ja uutta jalostusmateriaalia on mahdollista tuoda ulkomailta, on erittäin tärkeää, että jalostukseen käytettävien koirien käyttöominaisuuksista ja jalostuksen tavoiteohjelmasta ei tingitä.
Jalostukseen käytettävät koirat
Jalostuksen tavoiteohjelmassa esitetään jalostusrekisterivaatimuksia lievemmät vähimmäisvaatimukset jalostukseen käytettäville koirille. Näin halutaan huomioida kannan pieni koko ja se, että usea spinone on omistajansa ensimmäinen seisoja. Vähimmäisvaatimukset ovat tärkeitä, koska spinone halutaan pitää metsästyskoirana.
Jalostukseen käytettyjen koirien käyttöominaisuudet tulee testata KAER-kokeessa. Ulkomuotovaatimuksena on vähintään 2 x hyvä, mikä rajaa jalostuksesta pois rakenteeltaan tai tyypiltään eniten virheelliset koirat. Lisäksi vanhemmilta vaaditaan lonkkakuvaustulos C. Kasvattajien toivotaan kiinnittävän huomiota myös tietyissä linjoissa esiintyviin perinnöllisiin terveysongelmiin.
Vaatimuksista hyvä terveys ja luonne ovat toteutuneet aika hyvin, mutta käyttöominaisuudet tuntuvat olevan kasvattajien vähiten arvostama seikka. Saksanseisojakerhon jalostusrekisterissä on vain kolme spinonenarttua. Vuosina 2000–2004 syntyneiden pentueiden vanhemmista vain kaksi narttua ja yksi uros olivat osallistuneet KAER-kokeeseen, nartut olivat koepalkittuja. Koska valtaosa pentueista teetetään koirilla, jotka eivät täytä jalostusrekisterivaatimuksia, rodun tason ylläpitäminen ja käyttöominaisuuksien vaaliminen on vaikeaa.
Rodun kannalta on tärkeää lisätä vastuullisten metsästyskoirakasvattajien määrää, sillä juuri kasvattajien käsissä on, säilyykö spinone metsästyskoirana vai muuttuuko se ainoastaan seurakoiraksi. Metsästyskoirana vielä huonosti tunnetun rodun kehittäminen vaatii kasvattajilta malttia hankkia koirilleen näytöt ja pennuttaa vasta, kun yhdistelmän pennuille on riittävästi kysyntää metsästäjien keskuudessa. Mitä useampi kasvattaja sitoutuu rotujärjestön jalostustavoitteisiin, sitä varmemmin spinone pysyy hyväluonteisena, terveenä käyttökoirarotuna – spinonena.
