|
Post by maija s on Nov 12, 2005 17:49:46 GMT 2
Tuli mieleen kirjoittaa muutama sananen napatyrstä.
Huonolla tuurilla jollakin pennulla/pennuilla sellainen on samassakin pentueessa; usein asialla on ollut kokematon emä, joka turhan hanakasti vetää nuora poikki - ja tyrä on valmis.
Tässä pettämätön keino, jolla napatyrän välttää: kun pentu syntyy, navan juureen sidotaan tiukasti pätkä lankaa. Se estää kaikenlaisten pullistumisten syntymiset. Lanka otetaan pois muutaman päivän kuluttua. Opin tämän aikoinaan eräältä vanhalta, kokeneelta kasvattajalta.
|
|
|
Post by maija s on Nov 12, 2005 18:01:13 GMT 2
Tämä jäi pois äskeisestä viestistä:
"Napatyrä on lähes aina synnynnäinen epämuodostuma, sen syntymiseen vaikuttaa paitsi sattuma niin melko vahva perinnöllinen taipumus."
Näin on.
Tuosta perinnöllisyydestä voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta, mutta... Mun tyttärillä on harjakoira Hymy, jolla on yksi pentu, ikää 2 viikkoa. Tällä ainokaisella on selvä napatyrä, ja niin oli sen äidilläkin.
|
|
|
Post by maija s on Nov 12, 2005 18:02:52 GMT 2
Ai juu Tämän pennun napaa ei solmittu langalla.
|
|
|
Post by kerttu on Nov 13, 2005 10:22:01 GMT 2
Olen itekkin kuullut ja joskus tehnytkin sitomisjutun, mutta siinä tarkotuksessa jos se pikkusen tihkuu verta, silloin se keitetty puuvillalanka laitetaan 2-3 cm juuresta. Emohan voi todellakin aika pontevastikin pureskella sitä napanuoraa poikki. Välillä pentu saa jopa kokea elämänsä ekan karusellin kun roikkuu napanuoran varassa. Ei niille tosin kellekkään ole mitään haittaa siitä sitten tullut. Ennenvanhaan jos jollain lapsella napa pullotti sanottiin että sillä on huonosti sidottu napa.. olisko se tämä Maijan konsti sitten siihen kohtaan. Napahan saattaa pullistua esim raskauden aikana meillä naisillakin. Mieheni veljen vaimo ootteli viimesillään perheen toista lasta ja napa pullotti mukavasti, Paula ( nykyisin kolmen pojan äiti ite) leikki että hän tankkaa bensaa siitä äitinsä pullottavaan napaan...
|
|