Post by kerttu on Mar 1, 2006 11:07:25 GMT 2
SAKSANSEISOJAKERHO R.Y.:N JALOSTUSTOIMIKUNNAN PENTUVÄLITYKSEN OHJEET
1. Tarkista, että pennun kyselijä on hakemassa itselleen metsästyskäyttökoiraa, ennen kuin jatkat keskustelua. Kysy mitä hän metsästää ja missä.
2. Kysy miten kyselijä on päätynyt juuri sinun rotuusi. Kerro rehellisesti rodustasi, sen vahvuuksista ja heikkouksista muihin rotuihin verrattuna (esim. hakuvauhti, ruumiinrakenne ja koko, luonne ja käyttäytyminen kotona, taipumusten monipuolisuus ja vahvuudet). Nojaudu rotumääritelmään ja virallisiin koe- ja näyttelytuloksiin. Voit kertoa myös omasta metsästyksestäsi, miten käytät kyseisen rotuista koiraa metsästyksessä. Jos kyselijä on kiinnostunut myös muista roduista, anna hänelle tarvittaessa yhteystietoja kyseisten rotujen vastuuhenkilöille ja kehoita tutustumaan koiriin luonnossa. On kaikkien yhteinen etu, että kyselijä löytää itselleen parhaiten sopivan rodun!
3. Kerro kaikki sinulle ilmoitetut pentueet, astutukset ja astutussuunnitelmat. Kerro yhdistelmistä rehellisesti ja avoimesti: faktatieto koe- ja näyttelykäynneistä, mahdolliset jälkeläisnäytöt, terveystiedot virallisten tutkimusten perusteella. Yhdistelmän sukusiitosaste ja mitä se tarkoittaa. Jos et itse ehdi/jaksa selvittää kaikkea, neuvo kyselijälle, miten hän löytää tarvitselmansa tiedon.
4. Jos virallista tulostietoa on niukasti, voit kertoa omakohtaisesti esim. metsästystilanteessa näkemäsi perusteella oman arviosi koiran toiminnasta ja luonteesta, mutta korosta tämän olevan subjektiivinen näkemyksesi asiasta. Kerro oma kokemuspohjasi. Kehoita kyselijää kysymään kasvattajalta ja uroksen omistajalta tietoja ko. koirien käyttöominaisuuksista ja luonteesta.
5. Virallisen tutkitun terveystiedon lisäksi voit kertoa koiran omistajalta itseltään tai koiran kasvattajalta mieluusti kirjallisesti saamasi tieto jalostukseen käytettävässä koirassa itsessään tai sen lähisukulaisissa (omat pennut, pentuesisaret, emä, isä) havaitut terveydelliset ongelmat. Siis tiedon täytyy olla peräisin kulloisenkin koiran omistajalta tai kasvattajalta. Selvitä itsellesi ongelman vakavuus tutustumalla tutkimustietoon ja eläinlääkinnälliseen tietoon. Selvitä kyselijälle ongelman vakavuus realistisesti, älä pelottele häntä pystyyn! Suhteuta ongelman vakavuus siihen, miten kaukana/lähellä tulevan/syntyneen pentueen sukutaulussa ongelma esiintyy. Vaikka ongelmien suhteen pitää olla avoin ja rehellinen, pitää myös muistaa, että täydellistä koiraa ei ole olemassakaan. Liiallinen kriittisyys johtaa geenipohjan kaventumiseen ja yhä kasvaviin ongelmiin.
6. Ole aktiivinen rotusi harrastaja: käy Junkkarissa, erikoisnäyttelyssä, rotutapaamisissa jne, pysy ajan tasalla rotusi tilanteesta Suomessa ja myös muissa maissa.
7. Jos et tiedä, kysy jalostustoimikunnan jäseniltä. Kysy niin monelta, että saat vastauksen. Älä koskaan väitä tietäväsi jotain, mitä et oikeasti tiedä.
8. Kerro kyselijälle Saksanseisojakerhosta, jäsenyydestä, alueyhdistyksistä ja niiden toiminnasta. Anna yhteystietoja ja nettisivujen osoite, jos ei kyselijä vielä ole käynyt tutustumasa SSK:n sivuihin.
1. Tarkista, että pennun kyselijä on hakemassa itselleen metsästyskäyttökoiraa, ennen kuin jatkat keskustelua. Kysy mitä hän metsästää ja missä.
2. Kysy miten kyselijä on päätynyt juuri sinun rotuusi. Kerro rehellisesti rodustasi, sen vahvuuksista ja heikkouksista muihin rotuihin verrattuna (esim. hakuvauhti, ruumiinrakenne ja koko, luonne ja käyttäytyminen kotona, taipumusten monipuolisuus ja vahvuudet). Nojaudu rotumääritelmään ja virallisiin koe- ja näyttelytuloksiin. Voit kertoa myös omasta metsästyksestäsi, miten käytät kyseisen rotuista koiraa metsästyksessä. Jos kyselijä on kiinnostunut myös muista roduista, anna hänelle tarvittaessa yhteystietoja kyseisten rotujen vastuuhenkilöille ja kehoita tutustumaan koiriin luonnossa. On kaikkien yhteinen etu, että kyselijä löytää itselleen parhaiten sopivan rodun!
3. Kerro kaikki sinulle ilmoitetut pentueet, astutukset ja astutussuunnitelmat. Kerro yhdistelmistä rehellisesti ja avoimesti: faktatieto koe- ja näyttelykäynneistä, mahdolliset jälkeläisnäytöt, terveystiedot virallisten tutkimusten perusteella. Yhdistelmän sukusiitosaste ja mitä se tarkoittaa. Jos et itse ehdi/jaksa selvittää kaikkea, neuvo kyselijälle, miten hän löytää tarvitselmansa tiedon.
4. Jos virallista tulostietoa on niukasti, voit kertoa omakohtaisesti esim. metsästystilanteessa näkemäsi perusteella oman arviosi koiran toiminnasta ja luonteesta, mutta korosta tämän olevan subjektiivinen näkemyksesi asiasta. Kerro oma kokemuspohjasi. Kehoita kyselijää kysymään kasvattajalta ja uroksen omistajalta tietoja ko. koirien käyttöominaisuuksista ja luonteesta.
5. Virallisen tutkitun terveystiedon lisäksi voit kertoa koiran omistajalta itseltään tai koiran kasvattajalta mieluusti kirjallisesti saamasi tieto jalostukseen käytettävässä koirassa itsessään tai sen lähisukulaisissa (omat pennut, pentuesisaret, emä, isä) havaitut terveydelliset ongelmat. Siis tiedon täytyy olla peräisin kulloisenkin koiran omistajalta tai kasvattajalta. Selvitä itsellesi ongelman vakavuus tutustumalla tutkimustietoon ja eläinlääkinnälliseen tietoon. Selvitä kyselijälle ongelman vakavuus realistisesti, älä pelottele häntä pystyyn! Suhteuta ongelman vakavuus siihen, miten kaukana/lähellä tulevan/syntyneen pentueen sukutaulussa ongelma esiintyy. Vaikka ongelmien suhteen pitää olla avoin ja rehellinen, pitää myös muistaa, että täydellistä koiraa ei ole olemassakaan. Liiallinen kriittisyys johtaa geenipohjan kaventumiseen ja yhä kasvaviin ongelmiin.
6. Ole aktiivinen rotusi harrastaja: käy Junkkarissa, erikoisnäyttelyssä, rotutapaamisissa jne, pysy ajan tasalla rotusi tilanteesta Suomessa ja myös muissa maissa.
7. Jos et tiedä, kysy jalostustoimikunnan jäseniltä. Kysy niin monelta, että saat vastauksen. Älä koskaan väitä tietäväsi jotain, mitä et oikeasti tiedä.
8. Kerro kyselijälle Saksanseisojakerhosta, jäsenyydestä, alueyhdistyksistä ja niiden toiminnasta. Anna yhteystietoja ja nettisivujen osoite, jos ei kyselijä vielä ole käynyt tutustumasa SSK:n sivuihin.
