|
|
Post by kerttu on Jan 14, 2009 20:52:06 GMT 2
Kuka ottaisi hoitaakseen selvittää milloin ja missä Ruotsissa on "Specialklubbenin" järjestämia kokeita spinoneille?
Olisi mukava tehdä vaikka porukan retki naapuriin ja sitten kutsua heidän koiriaan tänne meidän kokeisiin. Sitten meillä olisi rehellistä vertailupohjaa kokeiden eroavaisuuksista.
Ainakin Caritalla ja Leollahan on yhteyksiä.
|
|
|
|
Post by LMi on Jan 15, 2009 15:37:29 GMT 2
Koekalenterin tapanen löytyy linkistä: www.specialklubb-skf.se/mutta mä en kyllä ponjaa mitä kokeita ne oikein on ? On ruottiks kaikki ? Mä yritän kysellä sieltäpäin tarkemmin...... |
|
|
|
Post by kerttu on Jan 15, 2009 15:57:51 GMT 2
Hei Leo
tuon linkin minäkin löysin, mutta siellähän ei ainakaan sillon ollut kuin kevään kokeet. Niinhän ne meilläkin tarvii syksyllle hakea vasta 30,3 mennessä. Joten se tilanne selvinnee sitten. Täällä pohjois Ruotsissa tai edes keskivaiheilla olevat kiinnostais. Ei kuitenkaan täältä viittis ihan huvin ja urheilun vuoksi ihan etelään ajella. En ole varma, mutta ei niitä Ruotsin tuloksia meillä lasketa SSK.ssa spinoneille hyödyksi. Jos osallistumme Ruotsin SSK.n kokeisiin ne ovat kylläkin verrannollisia. Pitää kuitenki tarkistaa tuo asia
|
|
|
|
Post by LMi on Jan 15, 2009 16:41:33 GMT 2
Muistaakseni ssk:n keskustelupalstalla oli
väittelyä kun V.Virkkula haki Bretonilla AVO1-tuloksen
ruottista mutta en muista virallista
lopputulosta ?
|
|
|
|
Post by kerttu on Jan 15, 2009 17:37:46 GMT 2
Linkki ko keskusteluun www.saksanseisojakerho.fi/forum/viewtopic.php?t=1107&postdays=0&postorder=asc&highlight=vesa+virkkula&start=0Keskustelu lähti siellä tämmöisestä viestistä Onko kerhossa tehty päätös, jossa pohjoismaissa saavutettu AVO 1 oikeuttaa koiran starttaamaan suomessa VOI luokan kokeessa. Ihmetystä herättää jos näin on päätetty.
Ruotsissa pienrodut kisailevat omassa SKF alaisessa kokeessa, jossa ÖKL 1 (AVO 1) palkinnon saa ilman vesikoe tulosta. Näihin kokeisiin ei kaiketi saksanseisojilla, vizloilla ja pms:lla ole oikeutta edes osallistua. Jos tällainen päätös on tehty, niin samalla logiikalla kaiketi KAKE, KAME ja KATU kokeessa saavutetulla AVO 1 tuloksella tulisi nousta KAER voittajaluokkaan.
Yritetäänkö tällaisilla porsaanreijillä helpottaa pienrotujen pääsyä KAER voittajaluokkaan ja samalla "vesittää" ajatus seisojista monipuolisina metsästyskoirina.
Voisiko joku kerhon asiaa tunteva henkilö ystävällisesti vastata tähän kysymykseen ja jos asiassa on perää, niin MIKSI tällainen päätös on tehty.välillä kovaa keskustelua ja sivulla 5 puh.joht Kurosen vastaus SSK:n puheenjohtajana totean seuraavaa: Hallitus on kokouksessaan 11-12.2.2006 tehnyt seuraavanlaisen kysymyksen osalta ohessa olevan päätöksen: ”Nouseeko Ruotsissa AVO 1. palkinnon saanut suomalainen koira Suomessa voittajaluokkaan. Päätettiin, että mikäli koiran saama tulos oikeuttaa koiran osallistumaan VOI-luokkaan Ruotsissa se osallistuu VOI- luokkaan myös Suomessa”.
Asian tulkinta on herättänyt vilkasta mielipiteenvaihtoa. Totean, että päätös on voimassa toistaiseksi. Käsittelemme tulevan Junkkarin yhteydessä syyskuussa 2006 pidettävässä hallituksen kokouksessa asiaa laajemman valmistelun pohjalta siten, että tulevassa päätöksessä otetaan kantaa todennäköisesti ainakin Pohjoismaissa tapahtuvaan metsästyskokeiden yhteistyöhön.
Käsitykseni mukaan kansainvälinen koetoiminta on lisääntymässä ja tuottaa pääsääntöisesti myönteisiä mahdollisuuksia yhdistyksemme tarkoitusperille ”ylläpitää ja kehittää mannermaisia seisovia lintukoiria metsästyksen monitoimikoirina ja edistää kanakoiraharrastusta Suomessa”.
Luonnollisesti kv- toiminta edellyttää monipuolista perehtymistä asioihin ennen kuin saatuja
ietoja sovelletaan jalostukseen. Hyvät koirat ovat yleensä hyviä. Olemme tähänkin asti hankkineet uutta jalostuspohjaa koirillemme ulkomailla ansioituneista linjoista ja yksilöistä tietäen, että lähes jokaisessa maassa koemuodot jossain määrin toistaan eroavat.
Toivotan kanakoiraharrastajille koe- ja metsästysmenestystä.
Pentti KuronenTäällä www.specialklubb-skf.se/res2007.mht tuloksia ja siellähän on vesityö mukana spinoneilla. Ruotsin bretonit ei vissiin sitten ui kun niillä sitä ei vaadita? Ilman rasisimia – vuosia vesitöitä järjestäneenä käsitykseni on että ne eivät todellakaan ui mielellään. Tästä vetäsin ihan pokkana yhteenvedon että Ruotsista saadun tuloksen pitäisi oikeuttaa spinone meilläkin luokkavaihtoon ja hyväksyä esim AVO 2 nartulla jalostusrekisteriin pääsyn avaimeksi. Ja kaks kakkostahan tekee jo koirasta jolla on sertin MVA :N Tämä on sitten puhtaasti mun olettamaa, tarkistan asian vielä ja korjaan mikäli huutelin omiani ei kannata laittaa minkäänlaisia anomuksia mihinkään ennen kuin on virallista tietoa ;)no tietääkseni kukaan suomalainen spinone ei ole vielä startannut Ruotsissa sen kummemmin kuin ruotsalaisia meilllä. Toivoraan että saadaan parannusta. Niihin kokeisiihan pääsee typistettyhäntäsetkin. |
|
|
|
Post by LMi on Jan 21, 2009 20:43:30 GMT 2
Tässä ruottin aikatauluja ootellessa voisko joku suomentaa ainakin olennaisemmilta osin noi ruottin säännöt. Ssk:n sivuilta löytyy kyllä heidän seisojien säännöt suomennettuna mutta spnoilla ja bracccoilla on kait jotenkin erilaiset säännöt (www.srbs.se)..... Eikä haittaa vaikka sais Italialaisten ja brittien säännöt vertailuun...  |
|
|
|
Post by kerttu on Jan 22, 2009 15:15:34 GMT 2
Katoppas Leo täältä finnishspinone.proboards20.com/index.cgi?board=koulutus&action=display&thread=245 finnishspinone.proboards20.com/index.cgi?action=display&board=koulutus&thread=279&page=1 tästä keskusteltiin syksyllä 2007 Erojahan niissä kokeissa on ja se tuli mieleen tuossa tuota linkkiä etsiskellessä että miksi ruotsin spinone harrastajat ei sitten testaa koiriaan vaikka ovat hakeutuneet omaan kerhoon ja omilla säännöillä koirien kokeiluun? ”Jaktprov” = koe joka on sovellettu versio meidän KAER kokeesta koirat nimeltään Cara Compania Dolli ja Donna Liberatas English Zea Ztorm olivat tulleet palkituiksi. Tulokset oli vuodesta 2005-20027 alkaen, tuolla 2004 kirjotetussa viestissä Carita mainittee koepalkittuja olevan siihen mennessä 4 joten niitä lienee sitten naapurissa 6 kipaletta. ”Viltspårprov” = taipumuskoe riistajäljessä, eli yksi osio koko kokeesta. Tämä ei ole vielä metsästyskoetulos. Jospa kun Salla kotiutuu saisimme parempaa tietoa Englannin kokeista. Tuossakin viestiketjussa muuten mainitaan että taipumuskokeessa ei kilpailla. No eihän sitä kilpailla KAER kokeessakaan! Kokeet ja kilpailu on kaks eri asiaa. Se on sitten ohjaajan oma asia jos kokee kokeet kilpailuna harrastajakavereita vastaan. |
|
|
|
Post by Kanza on Jan 22, 2009 21:18:47 GMT 2
SKF:n (Speciaklubben för Kontinentala Fågelhundraser) koesäännöt löytyvät Svenska Rasklubben för Bracco Italiano & Spinone-kerhon kotisivuilta osiosta, Jaktprovsregler, § 16. Linkki kerhon sivuille www.srbs.se/Huomatkaa ero § 14 BEDÖMNING SPÅRARBETE joka poikkeaa meidän VOI-luokan jälkityöstä ja JAKTVILTSPÅR, joka on haavoittuneen eläimen jälkikoe kaikille koirille myös sekarotuisille. Kokeen säännöt: www.skk.se/pdf/regler/viltsp02.pdf |
|
|
|
Post by kerttu on Feb 5, 2009 18:04:59 GMT 2
Elävä esimerkki siitä jos vähemmistörotu hakee helpotusta koesääntöihin. Meidän perheen toinen rotu petit basset ajoi viime vuoteen asti mäyräkoirien säännöillä. Viime vuosi oli sitten eka dreevereitten säännöillä. Mutta siihen menivät jotkut älykkäät hakemaan helpotuksia bassetrotuisille. Ketä asia kiinnostaa voi lukea täältä www.dreeveri.fi/tiedotus3.htmtämä on nyt tuonut selkeesti esille että dreeverimiehet kattoo alta kulmain bassetteja. Oikeammin pitäisi kattoa niitä jotka helpotuksen haki. Tässäkin on aivan fakta juttu että bassetti joka ajaa, ajaa varmasti saman tuloksen kuin dreeveri ja samoilla säännöillä . Spinonelle kävis samoin jos niitä helpotuksia ja omia kokeita alettas pitämään. Nytkin tulevana viikonloppuna on kokeet, johon meidän vajaa kaks vuotiaalle hyvälle ajuripojalle ei tahtonut löytyä tuomaria. Arttu on 1v 8 kk ja n 30 jäniskaatoa takana  |
|
|
|
Post by LMi on Feb 5, 2009 20:22:08 GMT 2
 Minä en oikein ymmärrä mitä sääntöjen kohtaa tarttis helpottaa tai jättää pois , en nää mitään sellasta osa-aluetta johon spinon ominaisuudet ei riittäs. Oikeastaan ne saattavat olla jopa sakuja paremmat tietyissä jutuissa ! Suomalaiset kaer-säännöt taitaa olla kaikista järkevimmät ? Mutta ? Onko niin että ruottalaiset on jättäny spinojen voi-luokasta tiedotuksen pois, mutta vaativat sitä " luontaista" ravaamista peltokokeessa ja että jälkityöt on myös nuo- ja avo luokassa entä parihaku ?? jos näin on en ihmettele jossei spinojen koeharrastus naapurissa ole muodissa ? Ravivaljaat 
|
|
|
|
Post by SallaFi on Feb 6, 2009 13:40:05 GMT 2
Näistä eri rotujen erilaisista koesäännöistä...Koiran metsästysominaisuuksien luotettava arviointi (jonkun toisen omistaman tai varsinkin oman koiransa kohdalla) vaatii erittäin paljon sekä metsästys- että kanakoirametsästyskokemusta. Nimenomaan käytännönkokemusta, ei kirjaviisautta. Kokeiden tarkoitus on mitata metsästysominaisuuksia jalostusta varten. Mitattavien metsästysominaisuuksien määritteleminen vaatii vieläkin enemmän sekä metsästys- että kanakoirametsästyskokemusta. Nimenomaan käytännönkokemusta, ei kirjaviisautta. Koesääntöjen kirjaaminen siten, että niissä arvostellaan olennaisin osin ja jalostusta edistävällä tavalla koirien periytyviä metsästysominaisuuksia vaatii vuosien käytön ja hiomisen. Ja siinä työssä sitä metsästys ja kanakoirametsästyskokemusta vasta tarvitaankin. Nimenomaan käytännönkokemusta, ei kirjaviisautta. Meillä on Suomessa hieno etuoikeus hyödyntää Saksanseisojakerhoon vuosien varrella harrastajille ja tuomareille kertynyttä sekä metsästys- että kanakoirametsästyskokemusta. Nimenomaan käytännönkokemusta, ei kirjaviisautta. Tämä kannattaa muistaa eri maiden koesääntöjä pohdittaessa. Mikäli rotukohtaisiin erityispiirteisiin halutaan kiinnittää erityishuomiota (missä tahansa maassa), tarvitaan erittäin syvällistä rodun ja sen historian tuntemusta nimenomaan käytännönmetsästyksessä, ei kirjasta luettuna. Suomen KAER-koe erottelee varsin hyvin metsästyskoirissa jyvät akanoista. Epäilen, että Italian ulkopuolelta ei montaa henkilöä löydy, joilla on riittävä kokemus rodun rotutyypillisten "hienouksien" arviointiin. Italiassa ravin lisäksi pidetään tärkeänä myös juuri oikein heiluvaa häntää, yläpäistä seisontaa varsin kaukaa, pitkää lähestymistä riistalle jne. Itselleen metsästäminen, eli esim. lintujen oma-aloitteinen nosto on jopa vielä pahempi synti kuin Suomessa, ja siihen puututaan nuorillakin koirilla. Vanhemmilla sitä ei suvaita lainkaan, sillä se heijastaa - kaiken muun hyvän lisäksi - rodulle erittäin epätyypillistä luonnetta: spinone määritellään koiraksi, joka metsästää omistajalleen, ei itselleen. Itsekseen nostelevia en ole kyllä reissuilla nähnytkään kuin yhden (1,5 v), vissiin Beretta-jalostusta parhaimmillaan... Salla |
|
