PEVISA -kausi 2021-2025

[Sanna]

Spinoneiden PEVISA-kausi päättyy 2020 vuoden lopussa. Seuraavassa, huhtikuussa 2020 pidettävässä, Saksanseisojakerhon vuosikokouksessa päätetään PEVISAsta kaudelle 2021-2025. Tällä hetkellä on voimassa seuraavat

"Vanhemmista tulee ennen astutusta olla lonkkakuvauslausunto. Rekisteröinnin raja-arvo on lonkkaniveldysplasian aste C. Vanhemmista tulee ennen astutusta olla kyynärkuvauslausunto. Koiran rekisteröityjen jälkeläisten määrä saa olla korkeintaan 21 pentua. Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan. Ulkomaisia uroksia koskien on koirarekisteriohjeen kohdan 8 mukainen toistaiseksi voimassa oleva poikkeuslupa; ei vaadita PEVISA-tutkimuksia."

Mikäli muita esityksiä ei tule ja kokouksessa ei muuta päätetä, edellämainittu PEVISA haetaan jatkumaan myös kaudelle 2021-2025.

Harrastajilta on tullut ehdotuksia käyttötuloksen lisäämiseksi niin, että joko molemmilla tai toisella vanhemmista tulisi olla käyttökoetulos, vähintään KAER NUO3 tai AVO3. On myös ehdotettu että yhden pentueen voisi halutessaan teettää ilman koetulosta ja että ulkomaisille koirille ja Italiasta tuoduille typistetyille koirille anotaan pysyvää poikkeuslupaa.

Keskustelua?!

[kerttu]

Kaikille avoin keskustelutilaisuus Pattijoella  Pattijoen jahtimiesten majalla Haulikkokuja 54 92140 Pattijoki 27.7.2019 klo 18.00 alkaen. Toivomme runsasta osanottoa. Keskustellaan yhdessä vapaamuotoisesti rotumme tulevaisuudesta JTO. sta ja tulevasta PEVISA -kaudesta.

Rodullamme alkaa uusi PEVISA kausi 1.1.2021 nykyinen Pevisa sääntö on seuraavanlainen
*"Vanhemmista tulee ennen astutusta olla lonkkakuvauslausunto. Rekisteröinnin raja-arvo on lonkkaniveldysplasian aste C. Vanhemmista tulee ennen astutusta olla kyynärkuvauslausunto. Koiran rekisteröityjen jälkeläisten määrä saa olla korkeintaan 21 pentua. Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan. Ulkomaisia uroksia koskien on koirarekisteriohjeen kohdan 8 mukainen toistaiseksi voimassa oleva poikkeuslupa; ei vaadita PEVISA-tutkimuksia. *


Muutoksena nykyiseen PEVISAAn on esitetty lisäyksenä käyttötulosvaatimusta

Koiralla tulee olla ennen toista astutusta vähintään 3. palkinto KAER kokeesta ( NUO tai AVO ) Myös vastaava ulkomainen metsästyskoetulos hyväksytään rotujärjestön lausunnon pohjalta. Lisäyksenä spinonelle haettaisiin jatkuva poikkeuslupa italiasta tuoduille typistetyille koirille.

[SallaFi]

Tämä hyvä ja erittäin kannatettavaa. Jos koiralla ei riitä rahkeet kolmoseen, sen ei voida olettaa olevan ominaisuuksiltaan rodun keskitasoa parempi, mikä taas olisi suotavaa, jos "jalostustyössä" halutaan edistyä. On pennunottajienkin etu, että vanhemmista tai edes toisesta on sen metsästysominaisuudet kirjattu ylös. Tämänhän pitäisi kuitenkin periaatteessa olla metsästyskoirarotu. Poikkeuslupaa voi hakea, jos ensimmäinen pentue on ollut rodun keskitasoa parempi, missä tapauksessa uusintakäyttö on perusteltua.

Italialaisten typistettyjen koirien poikkeuslupa on perusteltua, koska Suomen lainsäädäntö syrjii typistettyjä koiria, eikä päästä niitä kokeisiin. Italia on rodun alkuperämaa, ja muista maista poiketen sieltä on erittäin vaikea saada (ainakaan käyttölinjaisia) koiria typistämättöminä. Siellä olisi kuitenkin paljon geenimateriaalia käytettäväksi.

Italialaisten typistettyjen koirien käyttötulosvaatimuksen voi minun puolestani ottaa käyttöön sitten, jos niiden käyttäminen kokeissa Suomessa jossain vaiheessa sallitaan.

Salla

[kerttu]

Pevisa palaverissa Pattijoella tätä esitystä muokattiin vielä seuraavasti.
” spinoneille haettaisiin jatkuva poikkeuslupa ulkomaalaisille sikäläisiin
kennelliittoihin rekisteröidyille uroksille joilta ei vaadittaisi ko 
käyttökoetulosta eika Pevisa- tutkimuksia”

Keskustelussa Sallan kanssa tuli esitys että tämän lisäksi haettaisiin jatkuva poikkeuslupa italiasta tuoduille typistettyhäntäisille koirille. - Salla varnaan itse osaat parhaiten perustella esityksesi tähän toistenkin nähtäväksi.

Toivottavasti että löydämme tässä asiassa kultaisen keskitien joka olisi harrastamallemme rodulle hyväk

[SallaFi]

Tuo on ihan hyvä ajatus. Jos joku haluaa tuoda spermaa tai jalostuslainan ulkomailta, on aina järkevämpää, jos kimpassa on mukana muutama yhteistyökasvattaja. Kasvatus kun ei varsinaisesti ole halpaa hommaa, jos sen huolella tekee.

Ehdottaisin, että Italiasta tuoduille typistettyhäntäisille haettaisiin poikkeuslupa koetulosvaatimukseen siksi, että Suomen lainsäädäntö ei salli niiden käyttämistä täällä kokeissa, joten etenkin käyttölinjaiset italialaiset (näyttelykoiria saa sieltäkin hännällisinä) ovat eriarvoisessa asemassa. Jos/kun esittämiskielto poistuu, tilanne muuttuu. Italialaisten typistettyhäntäisten koirien kohdalla koetulosvaatimus jättää potentiaalisesti hyvistä koirista (uroksista ja nartuista!) saatavan hyödyn geenipohjalle ja monimuotoisuudelle täysimääräisesti käyttämättä. Annan kaksi esimerkkiä.

Taustatietona esimerkkeihin: Saksanseisojakerholla on olemassa linjaukset, joiden perusteella poikeuslupia puolletaan. Se ei siis ole mikään automaatti. Perusteena on, että aikaisemman pentueen on oltava kaikilta osin rodun keskiarvoa parempi. Tämä tarkoittaa sitä, että jälkeläisillä on oltava koekäyntejä yli rodun keskiarvon ja tulosten yli keskiarvon. Sama pätee terveystuloksiin ja näyttelytuloksiin. Ihan hyvä kriteeri minun mielestäni: pitää olla Esson baarin puheiden lisäksi ihan oikeaakin näyttöä siitä, että koiraa ylipäätään kannattaa käyttää toista kertaa.

Sitten ne esimerkit:
1 a) Harrastaja tuo Italiasta typistettyhäntäisen uroksen, jolla on metsästyspuolta ajatellen ihan kohtuumielenkiintoinen sukutaulu. Koira rekisteröidään Suomeen. Sillä saa siis teettää yhden pentueen ilman koetulosta. Nartun omistaja kysyy urosta nartulleen, ja siihen myönnytään. Narttu on kuitenkin sekä ominaisuuksiltaan että sukutaulultaan sellainen, ettei sieltä ole käyttöominaisuuspuolella odotettavissa juuri mitään, eikä terveyspuolikaan ole priimaa. 50% geeneistä tulee nartulta, ja esim. riistainnon puutetta on todella vaikea korjata, joten maailman parhaan uroksenkaan käyttäminen puutteelliselle nartulle ei juurikaan nosta pentujen tasoa nartun tasosta - niitä maailman parhaita uroksia pitäisi käyttää suunnitelmallisesti useita sukupolvia pentueiden parhaille nartuille, ennen kuin parannusta alkaisi (yksittäisiä yksilöitä lukuunottamatta) näkymään. Kasvattaja ei saa pentuja myytyä/välitä myydä niitä metsästäjille, jotka käyttäisivät niitä kokeissa tai edes kuvauttaisivat. Jälkeläisnäyttö jää siis saamatta, mutta se ei johdu uroksesta, vaan nartun omistajasta. Uros voisi periyttää vähän kummaisemman nartun kanssa paljon parempaakin jälkeä. Nyt sillä ei ole siihen mahdollisuutta.

1 b) Uroksen omistaja haluaa hienolle italialaiselle typistetyhäntäiselle tuontiurokselleen kaksi pentuetta, eli tarvitsee poikkeusluvan. Hänellä on vastuullinen yhteistyökasvattaja, jolla on laadukas narttu ja joka huolehtii pennut aktiivisille omistajille. Jälkeläisten koulutuksen, koetulosten ja PEVISA-tutkimusten vaatima aika (2-3 vuotta, jos ollaan tehokkaita) tarkoittaa sitä, että on kova paine käyttää urosta heti, kun se on yli sakkolihaiän, jotta sen sperman laatu ei ala iästä johtuen heikkenemään ennen kuin jälkeläisnäytöt ovat kasassa. On siis painetta olla odottamatta kolmeen vuoteen ja uroksen aikuisuuteen, jolloin sen omasta terveydestä, luonteesta ja ominaisuuksista voidaan sanoa varmuudella jotain. Se, että odottelisi uroksen rauhassa yli epilepsian suurimman riski-iän, eli vähintään 6-vuotiaaksi, ennen ensimmäistäkään astutusta, alkaa olla jo todella riskipeliä. Tosin nykysäännöt mahdollistavat pelaamisen niin, että urosta ei ole pakko rekisteröidä Suomeen, vaan sen voi jättää ulkomaisen omistajan nimiin, jos yhteistyö ja luottamus siihen suuntaan ovat kunnossa.

2. Harrastaja tuo Italiasta kovasukuisen laadukkaan typistettyhäntäisen nartun. Narttu on pakko rekisteröidä Suomen kennelliittoon viimeistään ensimmäisten pentujen rekisteröinnin yhteydessä. Harrastaja odottelee rauhassa pennutuksen kanssa noin kolmen vuoden ikään, jolloin nartusta, sen terveydestä ja ominaisuuksista voi jo sanoa jotain. Narttujen kanssa epilepsian suurimman riski-iän odottelu on luksusta, sillä yli viisivuotiailla koirilla on enemmän synnytyskomplikaatioita, pentuekoot pääsääntöiseti pienenevät, eikä tiinehtyminenkään enää välttämättä ole niin helppoa. Sitten odotellaan pennuista poikkeusluvan vaatimat jälkeläisnäytöt 2-3-vuotta, jos ollaan tehokkaita. Poikkeuslupaa on haettava hyvissä ajoin useita kuukausia etukäteen. Koekausi on harmittavasti vain puolen vuoden mittainen, eikä nartun juoksukiertokaan noudata metsästyskalenteria, minkä seurauksena huomataan yllättäen, että narttu alkaa vanheta käsiin. Nartun omistaja joutuu tosissaan miettimään samaa, mitä italialainen ystäväni, kun kysyin aikooko hän pennuttaa hyvää periyttäneen "varttuneemman" käyttövalionarttunsa toiseen kertaan: "en ole lainkaan varma, haluanko laittaa narttuni henkeä riskialttiiksi vain siksi, että muut ihmiset saavat koiria."

Tästä syystä meidän harrastajien ei pitäisi syrjiä rodun emämaasta tulevia typistettyhäntäisiä koiria tai vaikeuttaa niiden käyttöä geenipohjan laajentamiseksi enää yhtään enempää - Suomen lainsäändäntö on huolehtinut siitä jo ihan riittävän hyvin.

Salla

[SallaFi]

Lisäyksenä vielä sen verran, että koetulos ensimmäisen pentueen jälkeen on erinomainen ajatus. Kolmonen ei ole mitenkään mahdoton saada, jos koiralla on vähänkään ominaisuuksia ja omistajalla viitseliäisyyttä. Jos koira ei kykene saamaan kolmosta, voi miettiä, onko sillä tarvetta lisääntyä ensimmäistäkään kertaa.

Periaatteessa koiran jalostusarvon paras mittari on jälkeläisnäyttö: jälkeläiset kertovat, mitä koira periyttää huomattavasti paremmin kuin koira itse. Siksi vastuuntuntoinen kasvattaja haluaakin koiransa ensimmäisestä pentueesta jälkeläisnäyttöjä ennen seuraavaa pennutusta. Siinä taitaa kuitenkin olla niin monta liikkuvaa tekijää, että jälkeläisten koetulosvaatimuksia tuskin pevisaan saadaan. Ehkä voisimme sopia jonkinlaisen kasvattajan moraaliin ja etiikkaan perustuvan ohjenuoran siitä, että ainakin tietty osa jälkeläisistä olisi pevisan mukaisesti tutkittu ennen jomman kumman vanhemman uusintakäyttöä. Yleensä pennunottajat arvostavat terveyttä ja suhtautuvat positiivisesti pyyntöön käyttää koiransa kuvattavana, kun asian heille perustelee.

Salla

[SallaFi]

Oli kuulemma kyselty jal.tmk:n linjausta kirjallisena. Voi kysyä ihan suoraankin, ja PEVISAsta keskusteleminen on muutenkin järkevämpää avoimesti eikä suljetuissa ryhmissä itsensä ja samanmielisten kanssa Laitan alle pöytäkirjaotteen, sillä koko pöytäkirjassa on sekä ihmisten että koirien nimiä.

Eli Jal.tmk. kevätkokous 20-21.1.2007, Kiljavanranta:
Kohta 16
Päätettiin seuraavista perusteista, joiden täytyy täyttyä anottaessa matador-koiran jalostuskäytölle poikkeuslupaa:
1) terveys: koiran jälkeläisistä pitää olla rodun PEVISAan kuuluvien sairauksien osalta terveystutkimustuloksia vähintään saman verran (%) kuin rodusta keskimäärin (%) ja tulosten pitää olla parempia kuin rodun keskiarvo
2) koiran sisarusten ja jälkeläisten jalostuskäyttö
3) jälkeläisten ikäjakauma: koiralla on oltava yli 4 –vuotiaita jälkeläisiä mielellään vähintään 2 eri yhdistelmästä
4) koiran jälkeläisillä on oltava näyttöjä kokeista ja näyttelyistä

Tämä koskee matadoripykälää, mutta periaatteita sovelletaan myös muihin PEVISA-poikkeuksiin, poislukien ulkomaisten lonkkakuvaamattomie urosten jalostuskäyttö aikana, jolloin roduilla ei vielä ollut jatkuvasti voimassaolevia poikkeuslupia ulkomaisten urosten käytölle. Muistini ei yli kymmenen vuoden jälkeen ollut nähtävästi aivan tarkka, kun en ollut tässä kokouksessa sihteerinä. Päätöstä edelsi pitkä keskustelu, ja se oli pitkän päivän ja illan viimeinen käsitelty asia. Pahoitteluni! Näyttöjä ennen uusintakäyttöä on joka tapauksessa oltava (kuten vastuullisilla kasvattajilla muutoinkin, poikkeuslupa tai ei), eikä poikkeuslupa tule helpolla. PEVISA on noin niinkun pääsääntöisesti tarkoitettu noudatettavaksi, ei poikettavaksi. Muutoin meillä ei olisi koko PEVISAa.

Salla

[kerttu]

Spinonekerho ry kutsuu koolle 25.4 saksanseisojakerhon vuosikokouksen roturyhmän yhteyteen rodun kasvattajia ja rodun jalostuksesta kiinnostuneita henkilöitä keskustelemaan rodun sisäisestä yhteistyöstä ja tiedon jakamisesta. Tapaamisen tavoitteena on tuottaa yhteistä hyvää rodun eteenpäin viemiseksi.
Yhteistyöterveisin Spinonekerho ry hallitus

[SallaFi]

Spinonelle on esitetty PEVISA-kaudelle 1.1.2022 – 31.12.2026 PEVISA-ehtoihin seuraavaa lisäystä: “Koiralla tulee olla ennen toista astutusta vähintään 3. tulos KAER-kokeesta.”

Lievennyksinä on mainittu: “Ulkomaisia uroksia koskeva pysyvä poikkeuslupa; ei vaadita PEVISA-tutkimuksia eikä käyttökoetulosta. Italiasta tuotuja typistettyhäntäisiä koiria koskien on koirarekisteriohjeen kohdan 8 mukainen toistaiseksi voimassa oleva poikkeuslupa; ei vaadita käyttökoetulosta, niin kauan kuin typistettyhäntäisillä koirilla ei ole osallistumisoikeutta kokeisiin ja näyttelyihin Suomessa.”

Esitän lievennykseksi lisättävän myös seuraavaa: “Koetulosvaatimus ei koske Suomen Kennelliitto ry:n rekisterissä olevien ns. kotimaisten urosten pakastesperman käyttöä uroksen kuoleman jälkeen.”

Perustelut: koetulosvaatimuksen tavoitteena on saada arvokasta käyttöominaisuustietoa niistä koirista, jotka potentiaalisesti lisääntyvät Suomen spinonepopulaatiossa merkittävällä tavalla. Koska kuten niin monen muunkin rodun, myös spinonen kannassa sekä Suomen että kansainvälisellä tasolla on odotettavissa kannan sisäisen sukusiitosasteen kasvu ja terveysongelmien lisääntyminen. Tästä syystä olisi tärkeää säilyttää jalostusmateriaalissa myös sellaiset käyttöominaisuuksiltaan ja terveydeltään erinomaiset urokset, jotka eivät omistajan harrastuneisuudesta johtuen saa käyttötulosta. Koska kyseisten urosten pakastesperman käyttö olisi mahdollista vasta urosten kuoltua, niiden käyttö ajoittuisi pitemmälle aikavälille, eikä sillä olisi välitöntä piikkimäistä vaikutusta populaatioon. Kuluva aika lisäisi myös mahdollisuutta kerätä niiden jälkeläisistä tietoja uroksen periyttämisestä.

PEVISA-ehdoista voi poiketa myös hakemalla Saksanseisojakerholta ja Kennelliitolta poikkeuslupaa. Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan tiedonannon mukaan poikkeuslupa myönnetään tapauskohtaisesti rodun JTO:n ja rotujärjestön linjausten mukaisesti. Rodun JTO:ssa tärkeäksi vaatimukseksi on mainittu koetulos, minkä lisäksi Saksanseisojakerho ei suosittele keinosiemennystä, mikäli uroksella ja nartulla ei ole luonnollisesta astutuksesta syntyneitä pentuja. Tämä on jalostuksellisesti perusteltua, mutta jos huomioidaan spinonen pieni kanta, valtarotuihin verrattuna voi olla käsillä tilanne, että uroksen elinaikana sille ei ole käytettävissä sopivaa narttua, eikä pentueen teettäminen vain, jotta poikkeuslupa on jatkossa mahdollinen, ole rodun etu. Huomioiden sperman keruun, pakastamisen ja säilyttämisen hinta, epävarmuus poikkeusluvan saamisessa ei kannusta pakastamaan potentiaalisten terveiden ja ominaisuuksiltaan keskitasoa parempien urosten spermaa, vaikka se voisi pitkällä aikavälillä olla rodun kannalta kuinka perusteltua.

”Pakastespermapoikkeus” on mahdollinen tapa kiertää PEVISAn koetulosvaatimuksen henkeä. Näkisin kuitenkin, että rajoittavana tekijänä toimii hinta: sperman keräys ja pakastus maksaa tällä hetkellä 420–500 euroa. Korkein keräysikä, jolloin sperman pakastuskestävyys ei yleensä ole vielä alkanut laskea, on 5(-6) vuotta. Kun siihen huomioidaan rodun keski-ikä ja säilytyksen hinta 100–150 euroa vuodessa, sekä keinosiemennyksen ja progesteronitestien kulut, mahdollinen riski poikkeuksen laajamittaiseen käyttämiseen PEVISAn kiertämiseksi on nähdäkseni pieni, ja jos tällaista tapahtuu, poikkeus voidaan poistaa. Lisäksi poikkeus koskisi ainoastaan koetulosvaatimusta, eikä se vaikuttaisi PEVISAn terveystulosvaatimuksiin eikä ns. matadoripykälään. Näkisin, että tällä tavoin voidaan turvata kohtuullisella tavalla sekä mahdollisuus käyttää hyviä jalostusuroksia rodun kannalta järkevästi samalla halliten niiden vaikutusta populaation sukusiitosasteeseen. Se, että yksittäiseltä urokselta puuttuu koetulos on mielestäni jalostuksellisesti siedettävissä olevan hinta sille, että terveen ja ominaisuuksiltaan hyvän uroksen spermaa voidaan käyttää vaikkapa 15–20 vuoden kuluttua – mikäli joku rodun harrastaja haluaa tällaisen investoinnin tehdä.

Salla

[kerttu]

Spinonekerhon hallitus on nettikokouksessaan käsitellyt esityksen ja päätynyt kannattamaan sitä (y)