|
Post by carita on Nov 9, 2005 14:13:19 GMT 2
Tänään metsässä tapahtui outoja . Kävelin kaikessa rauhassa metsäpolkua koirien juostessa vapaana kun yhtäkkiä kuulen että Kaxen on löytänyt jotakin, haukkui hurjasti jossain umpimettässä. Samalla Daisy ampaisee sieltä jostakin polulle eteeni ja alkaa aivastelemaan, aivan mielettömästi, taukoamatta pari kolme minuuttia (pitkä aikaa muuten, kun ei tiedä mistä on kyse). No, aivastelut vähenivät ja muuttuivat pikku hiljaa sellaiseksi silloin tällöin tuleviin kohtauksiin. Koira muuten OK, en nähnyt mitään hälyttävää. Kaxenkin palasi ehjänä kun olin pillittänyt naama punaisena ja jopa juossut äänen suuntaan (luulin yhdessä vaiheessa että koira oli taas tipahtanut siihen kaivoon josta ei ylös pääse). En tiedä pitääkö yhdistää näitä kahta tapahtumia (hurjaa haukuntaa ja aivastelevaa koiraa), mutta mistä tämä aivastelu saattoi johtua? Eihän kukaan nyt sentään valkopippuri purkkia ole sinne metsään tuonut Onko kellekään sattunut vastaava. Naapurin isäntä (karkkarinomistaja) arveli että supikoira olisi ollut asialla, itse en tiedä mitä ajatella. Onneksi koirat ovat ehjänä kotona, mutta kyllä silti ihmettelen tapahtumaa.
|
|
|
Post by Nina P. on Nov 9, 2005 22:43:27 GMT 2
Näätäeläimillä (esim. mäyrä) on rauhasia, joista ne erittävät pahaa hajua säikähtäessään. Samoin myös jo mainitulla supikoiralla. Juuri eilen oli tästä töissä puhetta. Kyllä varmasti aivastuttaa, jos joku täräyttää kunnon hajut naamalle
|
|
|
Post by maija s on Nov 10, 2005 7:57:26 GMT 2
Tuli tui sama mieleen.
Meidän pihalla oli kerran supi, ja kettuterrieri ajoi sen kanalan alle. Siellä koira haukkua louskutti sille tuntikausia - ja välillä kuului kovaa pärskimistä ja aivastelua.
|
|
|
Post by kerttu y on Nov 10, 2005 8:32:08 GMT 2
Ei muuta kuin anna Carita spinonen ottaa supi kiinni ja hengiltä.Ompas yksi munarosvo vähemmän Suomenmaassa. Täysin turhia luonnossa maleksijoita.Pitää vaan olla tarkkana niitten kans että henki todella lähtee. Ne esittää kuollutta ja sitten ottavatkin käpälät alleen ja menoksi... Kalikalla ottaan, siinä se. Meillä maksettiin tapporaha supikoirista vielä viimevuoteen, mutta sitten tuli pelko että verottaja puuttuu, joten seura lopetti sen systeemin ja nyt saa arpoja jotka sitten arvotaan vuosikokouksessa, palkinnot ovat hyviä.
|
|
|
Post by carita on Nov 10, 2005 10:01:13 GMT 2
No joo, tuota vähän ajattelinkin, että supihan se sitten syntipukkina on toiminut. Tuttavani jotka asuvat Kirkkonummella on ollut oikein riesaa näistä supikoirista ja omasta koirastaan . Howavart siis, joka on nyt tappanut useamman supikoiran, mutta ensimmäinen ottelu oli ollut aika toivoton, isäntä oli joutunut menemään mukaan, yritti ampua supikoiraa koska matsi ei ottanut loppuakseen, on kuulema aika hurjaa menoa kun elukat ottelevat. No eipä saanut pamautettua kun eläimet pyörivät ympyrää vauhtiin koira-supi-koira-supi sellaista hyrrää ettei voinut ampua, olisi voinut osua koiraan. Summa summaruum heillä on ollut kapipiikki koiralla x 2 samana vuonna. Ja koiralla harrastus sen kun jatkuu, supia riittää näköjään.
|
|
|
Post by kerttu y on Nov 10, 2005 10:38:11 GMT 2
Ei se supi yleensä koiralle saa mitään tehtyä, se on niin kömpelö otus. Tuo kapi on vaan uhkana tientenkin. Mikkolan Leon Akuhan se on erikoistunut nuihin supeihin ;D Hyvä olis jos niistä mahollisimman moni saatais pois - siis supeista. Petoeläin työskentely katotaan seisojille plussaksi, ei siitä kannatan kieltää.Itellä pitää olla tietenkin sen verran luontoa että saa tapettua sen jos se koiralla jää puolitiehen, ei sentään supejakaan saa jättää kitumaan
|
|
|
Post by maija s on Nov 10, 2005 14:22:57 GMT 2
Minä kerran hakkasin supikoiraa puunkarahkalla päähän. Teki kyllä häijyä, supi huokaili ja tapitti niillä silmillään... Mun oli pakko yrittää päästää se kitumasta, kun koira oli repinyt sitä. Kai se kuoli? No nyt on ainakin kuollut, siitä on yli 20 vuotta
|
|