|
|
Post by msalmi on Jan 15, 2006 0:37:48 GMT 2
Harrastin valjakkohiihtoa aikoinani ja kilpaileminenkin tuli koettua. Siinä on vaan pakko osata itse ihan oikeasti hiihtää jos on kova vastus(mitä en suinkaan enää osaa), loppu on aika iisiä.
Kun on hyvä koira joka on hulluna siihen hommaan, ladulle on ilo lähteä.
Se on tosi varteenotettava lisä talviharrastuksille. Nykyään on kivaa kun laduilla näkee muitakin kuin saksanseisojia ja dobermanneja.
|
|
|
|
Post by Liisu ja muut on Jan 15, 2006 13:15:01 GMT 2
Meillä liikunta on melkolailla samanlaista kuin Nina P:llä, hihnalenkkejä, koirapuistoja jne arkisin. Viikonloppuisin pyrimme käymääm metsissä, esim. Vaakkoi ja Keihäsjärvi ja muut paikat, missä koirat voi juosta vapaana. Nina V:n päivittäislenkit tuntuvat aika mahdottomilta säännöllisesti 8:n tunnin työpäivää tekevältä ja eikö koirien pitäisi saada välillä lepopäiviäkin. Mieltäni lämmitti suunnattomasti Raija Tammelinin toteamus Junkkarissa Nevistä "onpa erjnomaiset lihakset", kun hän kokeili Nepsun reisiä. Siitä päättelin, että kyllä neiti on saanut liikuntaa tarpeeksi näilläkin kulkemisilla.
|
|
|
|
Post by Nina P. on Jan 15, 2006 13:48:17 GMT 2
Välillä kyllä ketuttaa niin suunnattomasti tämä kaupunkilaiselämä, kun lenkitkin joutuu useimmiten tekemään hihnassa ja noille "metsässä vapaana kirmaamis" -reissuille pitää sitten lähteä autolla. Tosin Repe pääsee kyllä "maalle" useamman kerran viikossa, kun käyn Paimiossa ratsastamassa, siellä metsää riittää.
Vaikka kyllä se liikunta ja kunnossa pysyminen näyttää onnistuvan näinkin. Repekin on nimittäin saanut "asiantuntijoilta" kehuja lihaksistaan ja mainintoja siitä, että näkee että tämän koiran kanssa liikutaan paljon.
Edelliskesän viikon kestäneellä Lapin reissulla kunto kesti myös hyvin. Koko päivä oltiin reissussa ja koirat (Repen kaverina oli gordoninsetteri Leevi) remusivat keskenään vielä lepoteukojenkin ajan. Illalla kyllä koirat pyysivät ensimmäisenä telttaan ja meidän ihmisten vielä jutellessa ulkona koirat vetivät sikeitä teltassa.
Täällä Turun seudulla talviaika on kyllä keljua ulkoilun kannalta. Ei ole lunta eikä pakkasta, mutta jäätä ja liukasta senkin edestä. Tuntuu ihan mahdottomalta tehdä kunnon lenkkejä, kun ei pysy pystyssä. Viime talvena Repelle tuli pari kiloa ylimääräistäkin. Keväällä on sitten taas kunnon kohotuksen aika.
|
|
|
|
Post by maija s on Jan 16, 2006 8:57:13 GMT 2
Lihaksista muutama sananen:
On koiria, jotka saavat lihaksensa paljon helpommalla (vähemmällä liikunnalla) kuin toinen.
Tämä on kiistaton tosiasia, ja on riippuvainen myös rodusta.
Jollain pullistelevat reisilihakset pinkeinä ja komeina, vaikka lenkkiä tulisi vähemmän kuin toiselle.
|
|
|
|
Post by Pera on Jan 16, 2006 9:50:37 GMT 2
Heips Nina P, sama ongelma täällä Helsingin suunnalla; "meidän takametsämme", jossa aamulenksu tehdään on aivan peili jäätä  Hyvä puoli asiassa on se, ettei siellä ole muita koiranulkoiluttajia viikkoon näkynyt ja voin huoletta pitää koirat irti (Leonkin, vaikkakin sillä on komento pysyä mun lähellä, toipilas kun on). Töiden jälkeen on se pitkä lenkki tehtävä sitten hihnassa, n. tunti + koirapuisto siihen päälle. Mä sitten vihaan tällaisia kelejä! Olis kunnon talvi tai sitten ei ollenkaan. Tää on kai sitten sen kasvihuoneilmiön aikaansaannoksia? t.Petra & zoo - |
|
|
|
Post by Liisu ja muut on Jan 16, 2006 10:06:02 GMT 2
tosiaan kelit on viime aikoina olleet ilkeät, olen pitemmät hihnalenkit tehnyt koira kerrallaan, saapihan siinä itse tuplaliikunnat. Yksin ollessa lenkillä kumpikin koira kävelee kuin enkeli, mutta yhdessä varsinkin Nevi vetää melkein koko ajan. Mitä tehdä, että neiti ymmärtäisi kävellä sivistyneesti? No, loppuviikoksi luvattiin eilen säätiedotuksessa kiristyvää pakkasta ja kunnon tuulia, joten sitten on liukasta, kylmää ja tuulee, kun nyt on vain liukasta!
|
|
|
|
Post by kerttu on Jan 16, 2006 10:19:08 GMT 2
Minä hankin jo viime vuonna suosiolla "jäänaskalit kenkien pohjaan" - yllättävän hyvät, suosittelen. Toinen mikä parantaa tasapainoa on leveä vyö ja koira siihen kiinni kaksoistaluttimeen ja kädet huiskaa vapaana. Toki vois ottaa vielä kävelysauvat varmistimeksi. Meillä tosin osan matkaa voi koirat juosta irti. Meille luvattiin torstaille jo 23 astetta pakkasasta.
|
|
|
|
Post by caritakir on Jan 16, 2006 18:14:53 GMT 2
Tuo leveä vyö, miten monta koiraa siihen voi kytkeä ja onko se turvallinen, siis minulle  Jos koirat nykii, miten paljon se sietää ja antaa myöden? Olen harkinnut sitä mutta kun se on aika arvokas, siksi kyselen vähäsen. Olisihan se parempi systeemi kuin mitä minä nyt harrastan; yksi pidempi nahkaremmi vyötärön ympärille ja siihen sitten kiinnitän kolme lisäremmiä ja ei kun menoksi. Epävarma liikkuminen, jos tulee nykäisy se todella tuntuu selässä. |
|
|
|
Post by kerttu on Jan 16, 2006 19:10:53 GMT 2
No mulla on yleensä nuo kaksi Viivi ja Pirra siinä vyössä kiinni. Jos sinä otat kaikki neljä spinoneasi vyöhön kiinni liukkaalla kelillä, voi olla olla että seuraavana päivänä on lehdessä lööppi " Ufo viuhahti Porvoon kadulla" ;D ;D Minun vyö on joku poikien vanha sellanen farkkujen kans pidettävä melko tukeva nahkavyö. Pujotan siihen käsirenksusta tavallisen nahkaisen kaksoistaluttimen ja ei muuta kuin menoksi. Jos pelkäät äkkinykäsyjä, laita sellasta valjakkohiihdossa käytettävää kumiköyttä pätkä väliin ( saa mm venetarvike liikkeistä) se vaimentaa kummasti, tosin myös heikentää koirien hallittavuutta. Ainakin minusta on tosi mukava kävellä huolettomana kädet vapaana  p.s tänään iltapäivällä olin Viivin ja Pirran kans lenkillä, ekaluokkalaiset pikkupojat tulivat koulumatkalla vastaan. Tunnen pojat,sellasia vilikkusilimä viikareita kumpanenkin  Ne naureskeli selvästi meille ennen kohtaamistamme ja kohalla toinen, Iikka nimeltään sano että "meleko karvanen tuo sun koira" kysyin huvikseni että ai kumpi? Pojat taputtelivat Viiviä että "tämä tässä" eli lasten suusta se totuus kuullaan, minä kun olen aina tykännyt että Viivin karva on alarajalla ;D Tällä hetkellä sillä on tosi komea parta, olisko se huvittanut poikia. |
|
|
|
Post by Salla F on Jan 17, 2006 10:39:17 GMT 2
Hei Carita, Meillä on käytössä sellainen huonoselkäisen opiskelijan budjetilla urheilukaupan alennusmyynnistä hankittu painonnostovyö (5 euroa), joka on tukeva ja selälle hyvä. Siihen on näppärä tuttu kiinnittänyt koukun. Kertun mainitsema kumiköysi on myös hyvä, kannattaa ostaa sitä paksuinta laatua (muutaman euron/metri), sillä muuten on koirien kanssa olo kuin jojolla. Sitä saa luullakseni esim. Etolasta tai rakennustarvikeliikkeistäkin. Painonnostovyö on sen verran tukeva, että siihen voi kiinnittää tavallisen hihnankin (tosin ei ehkä neljää yhtä aikaa ) ilman että selkä menee. Salla |
|
|
|
Post by maija s on Jan 17, 2006 12:11:23 GMT 2
Maija I. ja Kerttu esittivät tuolla eriävät mielipiteensä koiran juoksuttamisesta auton kanssa.
En pidä sitä eläinrääkkäyksenä - hyvinhän ne koirat siinä juoksevat kun on siihen opetettu. Eivät ne missään pakkokaasuissa juoksentele.
Mutta se on kuitenkin helkkarin vaarallista. En ole moista harrastanut kertaakaan sen jälkeen kun hyvän ystäväni whippet jäi auton eturenkaan alle. Oltiin juoksuttamassa koiria pitkällä kiitoradalla, sellanen metsänlannoituslentokenttä keskellä metsää. Erinomainen autolla juoksuttamiseen. Oltiin harrastettu sitä pitkään, ja koirat tiesivät pelin hengen.
Siitä huolimatta whippet tuli salamana oikealta - ja henki pois saman tien.
|
|
|
|
Post by kerttu on Jan 17, 2006 16:32:03 GMT 2
Jos koira ei juokse koko aikaa esim mettätiellä auton edessä näkyvissä tuo tyyli on todella vaarallinen. Täälläkin tuossa Tupoksessa sattui vastaava juttu, pimiällä muuan mies oli juoksuttanut seisojaansa joka oli tuohon tapaan pomppinut puolelta toiselle ja niinhän siinä kävi että liukkaalla tiellä ei jarrutus toiminut ja koira oli entinen
|
|
|
|
Post by carita on Jan 17, 2006 17:45:49 GMT 2
Kiitos neuvoista, täytyy keksiä jotakin kommerverkkiä itselleen jota kokeilla. Ja toivottavasti eivät Ufotieteilijät joudu rantautumaan Porvooseen ;D ;D Minulle kävi kerran tosi nolosti irkkuni kanssa. Koira oli kookas uros, painoa 80 kg. Olimme lenkillä koira kytkettynä juuri tällä tavalla vyötärön ympärille. No, siinä me käveltiin reippaasti ja tuli oja vastaan. Ensiksi ajattelin loikata yli mutta totesin että askelpituus ei ehkä riitä joten epäröin hyppyä. Koirani taas ajatteli että eipäs tuossa nyt mitään ongelmaa ole ja jatkoi matkaa loikaten reippaasti yli. Arvaatte varmasti nykäisyn tunnetta selässä kun minä "lensin" koiran perässä ojan yli  . No, onneksi askeleen pituus venyi kiitos avuliaan koirani ja pääsin yli, mutta kieltämättä selkä oli hellänä muutamana päivänä tapauksen jälkeen. Vahingosta viistastuneena pidänkin AINA hihnoista kiinni vaikka ovatkin vyötäryn ympärille kiinnitettyinä. Että näin meillä.... |
|
Wilma
Full Member
Posts: 149
|
Post by Wilma on Jan 17, 2006 18:50:23 GMT 2
Mietin tänään hiihtoreissua pelloille noitten koirien kanssa,mutta tuo kauhea viima sai ajatukseni muuttumaan ja pidämme sitten sisäpäivän , muttamutta toisaalta rupesin miettimään,että millaista ilmaa pidätte esteenä että ette lähde koirien kanssa harrastamaan ulos(en tarkoita pissilenkkejä)Itsellehän on helppo pukea vaatetta tarpeitten mukaan. Huomenna on taas kuulemma ainakin täällä päin kova pakkanen,että se siitä sitten taas vai.......
Voisiko suunnitella että pukisi koirallekkin toppapuvut päälle,entä pitäisikö niitten olla lahkeelliset vai riittäisikö mantteli.
|
|
|
|
Post by kerttu on Jan 17, 2006 19:02:12 GMT 2
Tuo viima ja 20 astetta pakkasta piisaa ainakin mulle esteeksi, koirat käy itekseen pihalla otan sisälle kun haluavat. Mietin tosin päivällä minäkin että olisin " pukenut" tytöt, mutta sitten ajattelin että höpsis, ne ei kuole jos ollaan pakkaspäivä pirtissä Ostin muuten syksyllä uudetpunaset Hurttatuotteen manttelit molemmille Kärkkäiseltä, maksoivat 19.50 ja jos en ihan ole väärässä tasan samaa manttelia vihreenä myy SSK kerho ja oliko hinta 75 euroa, no siinä oli kerhon logo Olsiko halukkuutta hankkia spinonen kuvalla ja koiran nimellä varustettuja mantteleita ( näitä Kärkkäisen )voisin kysyä yhdeltä tutulta onko hänellä vielä sellanen kone jolla voi kirjailla. Miten lie tämä suomen spinoneitten yhteistyökumppani, ólisko sieltä apuja? |
|
Hyvä puoli asiassa on se, ettei siellä ole muita koiranulkoiluttajia viikkoon näkynyt ja voin huoletta pitää koirat irti (Leonkin, vaikkakin sillä on komento pysyä mun lähellä, toipilas kun on). 
Jos koirat nykii, miten paljon se sietää ja antaa myöden?
Ne naureskeli selvästi meille ennen kohtaamistamme ja kohalla toinen, Iikka nimeltään sano että "meleko karvanen tuo sun koira" kysyin huvikseni että ai kumpi? Pojat taputtelivat Viiviä että "tämä tässä" eli lasten suusta se totuus kuullaan, minä kun olen aina tykännyt että Viivin karva on alarajalla ;D Tällä hetkellä sillä on tosi komea parta, olisko se huvittanut poikia.
