|
Post by caritakirj on Dec 30, 2004 2:33:22 GMT 2
Kakkoskohta on se kohta joka on ja pysyy, näin olen tämän tiedon saannut sieltä Ruotsin puolelta. Kun koira on 2 kohdan kerran suorittanut sitä ei tarvitse uusia vaan se on voimassa.
|
|
|
Post by kerttu on Dec 30, 2004 9:53:50 GMT 2
Käännöksen kohta ” Eri kausilta ei siis voi kerätä pisteitä, poikkeuksena on riistatyö, hyväksytty riistatyö on aina hyväksytty työ.” Minä kysyin riistatyön voimassa oloa en jälkityön... Eli tästä käännöksestä saa väärän käsityksen. Ei Ruotsissa ole riistatyö aina voimassa vaan jälkityö siis kohta 2, ne taas ovat kaksi eri asiaa. Nyt olivat Caritalla siis jälkityö ja riistatyö menneet käsitteinä sekaisin.. selvennyksenä: JÄLKITYÖSSÄ koira seuraa " raanakko" otuksen ( linnun tai kanin ) ja tuo sen ohjaajalle. RIISTATYÖ taas on se lintutyöskentelyn huipennus, eli seisonta, nosto, ja nouto.
Ruotsissa koesäännöt menevät tämän mukaan näin. Voidakseen osallistua varsinaiseen KAER kokeeseen, koiralla tulee olla hyväksytysti suoritettu vesi- ja jälkityö. Näistä vesityö tulee uusia joka vuosi, mutta jälkityö on voimassa aina ( NUO ja VOI luokassa sama ?- aika outoa… ) Riistatyö tulee saada aikaiseksi joka kokeessa kuten meilläkin jos mielii palkinnoille. ( eli löytää ja käsitellä se lintutilanne oikeaoppisesti)
Jankataan vielä jos tuntuu ettei ole tämäkään tieto oikea…
viestiä Ruotsin maalta… Ruotsissa on tähän mennessä ainoastaan 4 koiraa saavuttanut palkinnon metsästystyössä. Nämä koirat ovat Ara (Bonbon kennelin italian tuonti -84), Snubbakollens Kjappfot, Sentling Zenzero sekä Ryttarstigens Busco. Norjassa on Donna Liberatas Diego myös palkittu.
Ryhmä Donna Liberatas koiria ovat myös suorittaneet 1 ja 2 kohdan useampana kautena mutta eivät löytäneet lintuja peltotyöskentelyssään. Tänä vuonna on kolme nuorta koiraa selvittänyt vesityön (Liberata del Subasio, Cara Compagna Dolli sekä Cara Compagna Devo).
Carita tuolla aiemmin kirjoitti ettei Ryttarstigens koiria ole palkittu, onhan siellä yksi, ” Busco” Donna Liberatas koirat ovat saaneet vasta vesi- ja jälkityön läpiJ Kunhan ennätän, kattelen lisää Ruotsin tietokantaa (http://kennet.skk.se/hunddata/) sieltä löytyy kennelliiton listaamat tulokset.
|
|
|
Post by carita on Dec 30, 2004 10:11:37 GMT 2
Nyt putoan taas kärryiltä... sen mitä olen ilmoittanut ruotsin tilastosta on tämän syksyn tietoa, siis tuoretta. Ja Kerttu, ilmoitinhan minä nuo neljä koiraa, Busco mukaanlukien! Mutta eipä ole näkynyt ainoatakaan Ryttarstigenin koiraa sen jälkeen missään kokeissa ja sehän minua hämmästyttää, koska olin siinä käsityksessä että juuri näitä koiria käytetään paljon (eihän me voida uskoa että ne käytetään metsästykseen ilman näyttöä, eihän omistajan sanomisiin ole luottamista).
Ja vielä, nämä Donna Liberatas ja Cara Compagnia koirat jotka "ovat vasta saaneet vesi- ja jälkityön läpi" !!! Eikö se mennyt niin, että viis siitä palkitaanko koira, pääasia että tuomarit pääsevät arvostelemaan sen työskentelyä!! Siis, parempi kuin etteivät olisi käyneetkään siellä, eikö? Vai onko asia muuttunut!!
|
|
|
Post by Salla F on Dec 30, 2004 10:30:31 GMT 2
Hei Carita, Mielestäni minä ja Maija emme ole kumpikaan väittäneet, etteikö briteissä käyttökoiria olisi. Onhan niitä, mutta aika vähän, sillä kuten Maija sanoi, metsälle tai peltoon ei pääse kuten meillä jokamiehenoikeuksien turvin. Myös maastot ovat Englannissa historiasta ja maantieteestä johtuen erilaiset. Ei minulla ole myöskään mielipidettä siitä, missä maassa mitäkin osataan ja kuinka hyvin. Pointti oli, että tavat ovat erilaiset, ja se on hyvä tiedostaa. Esim. palkinto taipumuskokeen tyylisestä testistä, jossa katsotaan, onko koira "birdy", eli syttyykö lamppu kun linnun haistaa, kertoo eri asioita kuin esim. KAER, jossa mitataan hakua, linnun löytymistä, paikallistamista, seisonnan kestoa, avanssia, noutoa jne. Näitä ei voi kumpaakaan yksi-yhteen verrata vesi- ja jälkityökokeenkaan kanssa. Ei se kokeista silti huonompia tee, erilaisia vain. Tosiseikkojen tiedostaminen ei välttämättä tarkoita niiden laadun arvioimista. Siihen ei ainakaan minun tietämykseni riitä. Olen aina pitänyt Pagliarinin kirjoituksia hyvin ajatuksia herättävinä. Älkää kuitenkaan, hyvä ihmiset, luottako kympillä niihin käännöksiin... Salla
|
|
|
Post by Caritakirj on Dec 30, 2004 10:50:10 GMT 2
Niinpä, tätä kautta kun yrittää sanoa jotakin, niin aina käy niin, että tulkinta menee vähän miten sattuu. Ja minä luin ivaa sinun ja Maijan keskustelussa aika paljonkin. Ja olenhan huomannut senkin että kun yrittää jotakin näkemystä tuoda julki, niin sehän väännetään ja käännetään niin ettei lähtökohdasta ole mitään jäljellä.
Alkaa tuntumaan että NinaV:n laittama linkki ja varsinkin huomautus siitä yhteistyöstä olisi erittäin tärkeä ja varteenotettava pointti. Siihen me emme pääse niin kauan kuin me tällä tavalla käydään kädenvääntöä siitä kenen mussukka on paras, näin se vaan on, niin ikävältä kun se kuulostaa.
Ja nyt pitää taas pitää mielessä että meillä ei ole kenelläkään omistuksessa seurakoira, niin kauan kuin me spinoneista puhutaan, eri asia on sitten kuinka hyvin ja miten nämä eri yksilöt toimivat.
|
|
|
Post by kerttu on Dec 30, 2004 11:44:40 GMT 2
Carita - et vastannut kysymykseeni oliko käännökseesi tehty oikaisuni oikea. Voitko tarkentaa sen, että tiedämme kumpi koesääntö naapurissa pelittää. Nyt täällä on vasta esitetty kaksi erimallia, kumpi on oikein? Tietokannasta selviää niin edelliset syksyt kuin tämäkin kunhan kattelen ajan kans. tämä ei kuitenkaan mielestäni ollut olennaista tässä jutussa, vaan tämä koesääntö, siitä haluaisin varmuutta. Minulle on täysin yhdentekevää kenen koirilla on tuloksia ja kenelle niitä hankitaan, kaikki ovat yhtä arvokkaita. En tunne paremmin kumpaakaan Ruotsalaista kenneliä eikä sen puoleen ole ”Lukkarin rakkautta” mihinkään suuntaan. Täytyy kuitenkin huomioida että Donna Liberatas koirilla on todellakin vasta vesityö + jälkityö tehtynä, toki hyvä alku sekin. Se miksi niitä ei ole palkittu kokeissa olisi mielenkiintoista tietää, syitä voi olla monia. Onneksi on kuitenkin edes yritystä sehän se hyvä asia. Kaitpa sielläkin kirjataan koekertomukset, nehän ne jutun juuri onkin. Kannattaa mennä seuraamaan KAER kokeita muutama niin sitten uskon tämän keskustelunkin paremmin etenevän, kun ymmärtää mitä siellä tehdään. Tämä oli ihan oikeasti neuvo eikä ivailu, siksi sitä ei pidä käsittää
(viimeisen lauseen virhe havaittu ja korjattu, pahoittelen mokaa, se muutti viestiäni aikapahoin, mutta näin oli tarkoitukseni sanoa...)
|
|
|
Post by Caritakirj on Dec 30, 2004 18:10:09 GMT 2
Ruotsin metsästyskoe on jaettu kolmeen osaan: 1.Vesityö (sama kuin muidenkin mannermaisten koirien) 2.Hyväksytty taipumuskoe riistajäljessä (tässä ovat eroavaisuudet muihin mannermaisiin) 3.Jos koira suorittaa 1 ja 2 kohdan hyväksytysti saa se jatkaa pelto/metsä/tunturiosuuteen. Vesityö tulee suorittaa uudestaan joka kausi. Eri kausilta ei siis voi kerätä pisteitä, poikkeuksena on riistajälki, hyväksytty riistajälki on aina hyväksytty.
Tässä tämä sama käännös, olin vahingossa kääntänyt sanan viltspår = riistatyöksi vaikka se oikea sana on riistajälki (edelleen), pyydän kovasti anteeksi tämä sekaannus, mutta ehkä se on nyt selvempi.
|
|
|
Post by kerttu on Dec 30, 2004 18:57:02 GMT 2
Tämä selekis.... ja tulipahan samalla alanmiesten / -naisten sanasto tutummaksi asioista vähemmän perillä olevillekin.
|
|
|
Post by maija s on Nov 16, 2005 21:09:51 GMT 2
Palaan pitkästä aikaa tähän aiheeseen, eli Peran aikoinaan heittämään kysymykseen "eri rotuko"? Mun piti kirjoittaa tästä jo kun kaima oli laittanut JKL:n kuvat tänne saitille, mutta pääsi unohtumaan. Joten nyt vähän lisäystä: Aina sanotaan, että spinone kehittyy hitaasti ja blaa blaa. Totta se onkin, mutta ei nuoruudella voi "peitellä" kevyitä luustoja. Ja niitähän Jyväskyläsäkin riitti, aikamoisia kukkakeppejä Tästä ei kannata kenenkään vetää hernettä nenään, koska tää on faktaa - ja onhan mulla itelläkin tuontiuros, jolla sais olla enemmän luustoa. Jos keveyteen yhdistetään vielä turhan suuri koko (korkeus), koira näyttää kaikkea muuta kuin rotumääritelmän mukaiselta spinonelta. Mielipiteitä, kiitos! t. maija s
|
|
|
Post by maija s on Nov 16, 2005 21:35:55 GMT 2
Mulla jäi tapani mukaan taas jotain pois äskeisestä Kevyt luusto näyttää vieläkin pahemmalta, jos koiran lapakulmaus on onneton - etujalat ovat suoraan kaulan jatkeena. Eikä tilannetta paranna esim. kapea reisi ja "ohut" keskikroppa - jos koiralla on kunnolla syvyyttä,luustoa saa sentään vähän jemmattua piiloon. Mutta olihan erkkarissa monta tosi hyvääkin koiraa! Erikoisimman värinen oli eittämättä W. Element in Fire, joka muutenkin on hurjan hyvän näköinen koira. ms
|
|
|
Post by carita on Nov 18, 2005 12:38:40 GMT 2
Joo, tämä on aika veikeä juttu. Tästähän on käyty keskustelua aikaisemmin, spinonesta ei saa tehdä niin raskasta että se ei jaksa liikkua metsällä. Mutta mutta, spinone on alkujaan ollut raskas rotu, jos haluaa vikkelää kuumakallea mettäkaveriks kannattaa harkita karkkaria, kevyempää mallia Kyllä raskaampi spinone liikkuu siinä missä muutkin, jos hitaammin ja säyseämmin niin sekin kuuluu kuvioon. Itse haen tietysti mallia niistä ensimmäisistä spinoneista joita olen nähnyt, niissä oli luustoa ja vankkuutta. Kauniita koiria. Ja niitä löytyy vielä ulkomailla, pitäisi vaan onnistua saamaan sitä luustoa tännepäin myös
|
|
|
Post by kerttu on Nov 18, 2005 15:47:54 GMT 2
Maija tuolla ylempänä kirjoittaa ettei spinonen tarvitse olla korkea ollakseen suuri. Se on totta. Tilavuus siitä tekee ison. Spinonen rotumääritelmä sanoo että spinone on tiviisrakenteinen, vankka ja voimakas, vahva luusto ja hyvin kehittyneet lihakset. Jos tämä täyttyy ja korkeutta on 70 cm niin eiköhän se ole jo hieman liian suuri spinoneksi Jotenkin ainakin minä miellän ihanteeksi urokselle n 65 cm, neliömäinen rakenteeltaan ja vahvaluustoinen. Narttu jonkun sentin pienempi. Maijan aiempiin ”suuruus tekijöihin ” lisäisin leveän reiden. Sekin tekee paljon asiaa. Vankkarakenteinen, hyväkuntoinen spinone kulkee maastossa ihan hyvin, ei siinä ole mitään heikkoutta. Eikä se vauhtikaan näillä meijän tasamailla ole kovin huono. Sehän ei tietenkään ole pääasia vaan se miten niitä lintuja löytyy. Jonkinmoinenhan sen vauhdin kuten kulkulaajuudenkin tulee olla että tulosta syntyy. Joten uskotaan Tammelin Raijaa joka on tutustunut rotuun mm Italiassa, hän sanoo että kun päältäpäin kiertää kädet spinonen ympärille, pitää olla syli täynnä spinonea, eli rintakehässä tulee olla tilavuutta. Meillä on valitettavan paljon näitä ”lahnanmallisia” spinoneita. Salmen Maijahan on kans käynyt Italiassa tutustumassa rotuun- voisitko valasta asiaa enemmän paikan päällä olleena! rotumääritelmäähän on ajan saatossa muutettu näin spinonen rotumääritelmä vuodelta 1936 Koko ja paino. Urokset 56-66 cm; nartut 52-62 cm. Paino urokset 32-36 kg, nartut 30-34. rotumääritelmä vuodelta 1939 Koko ja paino Urokset 60-70 cm, nartut 58-65 cm. Paino urokset: 32-37 kg, nartut 28-30 kg tällä linjalla on myös viimeisin rotumääritelmä vuodelta 1989 Mitä mieltä olette suunnasta?
|
|
|
Post by kerttu y on Nov 18, 2005 15:54:31 GMT 2
P,s Carita on meillä Suomessa vahvojakin spinoneita - en minäkään tarkota että kaikki olis sekundaa. Mutta pyrkimyksenä toivoisin minäkin että saisimme enemmän niitä oikean spinonen näköisiä ei läskejä mutta vankkoja spinoneita. Tämäkin seikka kannattais ottaa huomioon jalostusyhdistelmiä suunnitellessa. Ainahan ei saa mitä tilaa... se on valitettavasti totta. Sen osoitti niin mm. niin erkkari kuin Junkkari. Myös omien kasvattieni osalta.
|
|
|
Post by maija s on Nov 21, 2005 16:04:21 GMT 2
Joo olen ollut Italiassa EV-näyttelyssä jokunen vuosi sitten. Siell oli runsaat 20 spinonea kehässä, eli vähän. Ne eivät olleet liian suuria, mutta ne olivat vahvoja. Monet olivat aika takakorkean oloisia, mutta muuten tyypikkäitä. Just sellasia kuin kuvissakin näkee Mutta eivät ne mitään liikkujia totisesti olleet, kun verrataan esim. englantilaisiin, joilla parhailla vetävät, braccomaiset liikkeet. Nämä italialaiset olivat aika surkeita töpöttäjiä. Tosin olihan siinä esittämiselläkin oma osuutensa, valtaosa kun oli sellasia ajokoirapapparaisen näköisiä. Turkit olivat aika runsaita, ja tosi karkeita. Yhtään takaa ahdasta ei ollut. Siis korkeutta sopivasti, ei liikaa. Luustot hyvät. Päät paljon tyypikkäämpiä kuin meillä, harjannetta löytyi. Mutta "suomalaisia kukkakeppejä" siellä ei totisesti näkynyt. Vaikka - mitäpä sillä on merkitystä onks luustoja tai ei, tai vaikka ei olisi päätäkään, koska harva täällä mihinkään kantaa ottaa. Ootte kyllä omituista porukkaa
|
|
|
Post by Pera kirjautumatta on Nov 21, 2005 16:09:35 GMT 2
Moi Maija, oikeesti ei viitti tänne mitään kirjoittaa mihinkään aiheeseen, kun turpaan tuntuu tulevan sanoit/kirjoitit mitä tai mistä tahansa. Että silleen. Jatkoja kaikille kuitenkin tasapuolisesti -pera & pojjaat
|
|