|
Post by Juniori on Aug 9, 2005 13:56:33 GMT 2
Kerttu: Voimakas vietti menee edelle opitusta.
Esimerkki asiasta ennenku joku taas alkaa vängätä vastaan; Rajanaapurin nartulla tärpit. Uroksesi on opetettu pysymään aitaamattomalla pihalla. Pysyykö vai luikkaako naapuriin ja rymäyttää narttua?
|
|
|
Post by kerttu on Aug 9, 2005 13:58:06 GMT 2
Kevennetäänpäs pikkusen kehumalla näitä pallille pääsemisiä - minä olen vielä tänäkin päivänä Lumijoen kunnanmestari pituus- ja korkeushypyssä, samoin 60 m,llä ( syy että kisoja ei ole järjestetty sitten vuoden olisko 1990 ;D) Viikateniiton maailmanmestaruus pronssimitalli minulla on vuodelta 1999, samoin samana vuonna kävimme Saksassa Euroopanmestaruus niittokisoissa joissa Suomen naisten joukkue oli 6. Sen lajin lopetin huipulta. Joukkeessa on tullut useita mitalli sijoituksia. Tässäkin nähdään perinnöllisyys - Henna voitti nuorten viiketeniiton maailmanmestaruuden v 1999 ;D
|
|
|
Post by kerttu on Aug 9, 2005 13:58:54 GMT 2
Eikö se vanha sanonta ole että on kaks asiaa jotka maailmaa pyörittää - katteus ja kiima mutta jos asiaa puhutaan niin kyllä kunnolla tottelemaan opetettu koira pysähtyy linnun ajosta käskystä - tuo kiimanen narttu taitaa olla toinen juttu.
|
|
|
Post by kerttu on Aug 9, 2005 14:03:03 GMT 2
Mutta nyt tämä kukkahattu täti ottaa koiransa ja lähtee viemään ne hierojalle, että saadaan lihakset vetreiksi ennen sorsastusta, tuolla rannalla kun rämpii menee herkästi paikat jumiin. Lämmintähän nyt tosin on. Mutta kun pari kertaa käymme niin eiköhän se mukavaa ole koiristakin. Käynhän hierojalla itekkin
|
|
|
Post by Hunter on Aug 9, 2005 14:04:34 GMT 2
Carita: Kerro mihin sinä olet koirien toimisessa metsällä tyytyväinen?
|
|
|
Post by Dynamo on Aug 9, 2005 14:05:11 GMT 2
Nina P. wrote: "Ollaan me kukkahattupehmoilijatkin palkintopallilla seisty, ei tosin KAER-kokeissa, mutta ei vissiin Maijakaan ainakaan spinoneidensa kanssa" Juu, enkä ole edes kokeillut. Olkaa te muut mua viisaampia tässä asiassa t. maija s
|
|
|
Post by Dynamo on Aug 9, 2005 14:10:35 GMT 2
Joku vierailija kirjoitti: "Pysyykö vai luikkaako naapuriin ja rymäyttää narttua? " Heeh... ei ole pysytty ainakaan meillä. Edesmennyt äijä (siis koira) lähti kylille eräänkin kerran jos jostain tuli ihania tuoksuja. Ei siinä paljoa pidätelleet aidat tai meikäläisen karjuminen. Voi helskutti muuten: miks mä en älynnyt PYYTÄÄ sitä, että elä Väinö kiltti lähde naisiin... Olis varmaan kääntynyt lennossa takas kotipihalle
|
|
|
Post by carita on Aug 9, 2005 14:17:03 GMT 2
Hei Hunter, koirani tekevät riistatyön suurin piirtein niin kuin se kuulukin tehdä, tekevät luovit tarpeeksi laajalle alueelle, osaavat hakea alueet kunnolla (tuulta hyväksi käyttäen jne). pitävät kontaktia minuun. Siis toimivat ihan niin kuin lintukoiran tulee toimia, ja minä olen ihan tyytyväinen niihin. Okei, Kerttu, eihän se Daisy nyt tee kaikkea sentään oikein mutta hyväksi on todettu.
|
|
Maija
Full Member
..Paras tapa s?ilytt?? kasvonsa, on pit?? niiden alaosa suljettuna...
Posts: 195
|
Post by Maija on Aug 9, 2005 14:19:07 GMT 2
Kaima tuo Juniori olin minä Voimakas vietti menee opitun edelle vaikka pyytäis, käskis tai vaatis...
|
|
|
Post by Nina P. on Aug 9, 2005 14:35:35 GMT 2
"Voi helskutti muuten: miks mä en älynnyt PYYTÄÄ sitä, että elä Väinö kiltti lähde naisiin..." Heh, kaikkea kannattaa kokeilla. Parisen vuotta sitten, kun Repellä oli oikea hulivilivaihe tyttöjen suhteen ja kaikenmoisten hajujen suhteen myös, nuori mies lähti juoksemaan viettiensä perässä - ja suoraan kohti peruuttavaa autoa. Minä parkaisin ihan hengenhädässä "Repee, tänneee..." Poika kääntyi salamana ja tuli luokse, kun mammalla kerran oli oikea hätä. Muutoin tuona aikana normaalit (tiukatkin) käskyt kaikuivat kuuroille korville, kunnes typykkä oli moikattu tai haju nuuskittu. Ainakin meidän Repeläinen tuntuu vaistoavan tunnetilat hyvin herkästi - ollessani vihainen tarkkailee hieman etäämmältä ja käy välillä hieman tökkimässä kuonolla että älä ny viitti, iloisena ollessani riehaantuu hirmuisiin spurtteihin ja tuntuu kuin koko naama olisi yhtä aurinkoa, kun olen surullinen tulee viekkuun ja vaikka nuolee silmät kuiviksi, kipeänä ollessani jaksaa nukkua monta päivää kainalossa. Empaattinen kaveri
|
|
|
Post by Dynamo on Aug 9, 2005 14:58:44 GMT 2
Kun koirien kanssa elellään vaan kotioloissa, en mä ainaskaan jaksa pingottaa niiden kanssa. Ei ne kait osaa mitään, mutta kyllä niiden kanssa pärjää Neljästä kaksi (nartut) tulee tosi hyvin luokse, uroksista toinen aika hyvin (narttu-viive) ja kolmas menee niin perkeleesti (siis minusta poispäin), jos on vain jotain kiinnostavaa näköpiirissä. Mutta - maalla on paljon helpompaa pässinpäiden kanssa. Meidän "takametsässä" on tullut ainoastaan yhden kerran ihminen vastaan näiden 15 vuoden aikana, mitä Nummi-Pusulassa ollaan asusteltu. Niin siksi tuo koulutuspuolikin on jäänyt vähille t. maija s
|
|
|
Post by Salla F on Aug 9, 2005 17:12:46 GMT 2
Jos koira toimii hyvin metsästyksessä, sen kanssa ei ole mitään syytä olla käymättä, varsinkin, jos aikoo pennuttaa. Vaikka koiraa olisikin jo pennutettu, kannattaa kokeissa silti käydä. Ylituomari on ainoa, joka minun silmissäni toteaa koiran hyväksi. Jos itse ei metsästä tai jos edes koiralla ei metsästetä, ei välttämättä tiedä, mitkä ominaisuudet ovat toivottuja, mitkä eivät ja mitä koiran ylipäätään pitäisi metsällä tehdä. Minusta Kertun ajatus siitä, mitä metsästysominaisuutta/ominaisuuksia haluaisi jalostaa=parantaa, on jokaiselle kasvattajalle pohtimisen arvoinen. Mitä ominaisuutta sinä haluaisit koirissasi parantaa? Hunterin kysymykset olivat hyviä. Vastauksia lukiessani tuli mieleeni tuttavani, jolla on ollut paljon erilaisia metsästyskoiria (luolakoiraa ei, mutta muuten kutakuinkin laidasta laitaan), kaikki järkiään käyttövalioita, osa useammassa maassa. Kysyin kerran, miten hänen silloin vuosikas hirvikoiransa pelitti. Vastaus oli: "No, kyllä kai se yleensä ihan kohtuudella." Kuukautta myöhemmin hän kertoi omaan vaatimattomaan tapaansa sivulauseessa, että koirasta oli tullut käyttövalio kolmessa perättäisessä kokeessa. Tähän suhteutettuna julkinen "hyvä" on jo sen mittaluokan lausunto, että sillä olisi hyvä olla näyttöä pohjana. Lajissa kuin lajissa. Salla
|
|
|
Post by Salla F on Aug 9, 2005 17:21:37 GMT 2
PS. Vaikka jossain oppaissa niin ehkä väitetään, luoville riittävän laaja pituus ei ole 30-50 metriä, paitsi ehkä todellakin erittäin ryteikköisessä maastossa. Asian kanssa pellolla tuskailleena voin kokemuksesta sanoa, että 30-50 metriä on ##maista kengänkiillotusta, jonka kanssa menee hermot. Salla
|
|
|
Post by kerttu on Aug 9, 2005 19:13:41 GMT 2
Carita - tämän olen todennut ennenkin, mutta kukaan ei voi sanoa että koira on hyväksi todettu jos sitä ei ole virallisesti testattu. Esim. Sallan koiralla ei ole hirveästi metsästetty ja vaikka se on koepalkittu ( AVO2.n) minä näen siinä erilaisia asioita kuin Salla jolla on vähemmän kokemusta asiasta. Ja monet henkevät keskustelut olemme asian tiimoilta käyneetkin. Joten sovitaanko että otetaan käyttöön tuo Sallan mainitseman " Pentin" (josta uskon olevan kysymys) tyyli ja annetaan tekojen puhua puolesta eikä turhia huulia heilutella. Minäkin kuvittelin aikanani alotellessani näitä hommia tietäväni mitä koiran tulee osata metässä, mutta nyt reilu toistakymmentä harrastusvuotta takana tunnustan etten silloin tietänyt mitään. Onneksi silloin ei ollut saitteja missä retostella turhia, ja tuolla kentillä sai kyllä fiksua palautetta maanpinnalle toisilta " alan miehiltä" - pahasti ei sanottu koskaan. Naurunalaisena me muitten silmissä olemme nuitten tyhjien puheittein takia, ottakaapa niskasta ittiä kiinni ja tehkää se mitä aioitte ja näyttäkää se kansalle. Perusteluksi ei riitä että minulla ei ole tarvetta todistaa kellekkään mitään. Näinkin voi aatella, mutta silloin pitää panna suu suppuun ja olla hiljaa. ps. voisinko tingata kiitosta kun tein alotuksellani spinoneväelle mielenkiintoisen päivän, tällä sivulla on klo 20.10 ollut 342 kävijää!! annappa kun olisin kirjoittanut koulutuksesta kukaan ei olis lukenut.
|
|
|
Post by Caritakirj on Aug 9, 2005 22:23:22 GMT 2
Anteeksi Kerttu ja Salla, minä vaan tunsin tarvetta vastata Huntterille kun hän niin tivasi, jos olisin jättänyt vastaamatta siitäkin olisitte varmasti jotakin keksineet. Joten, tein minä mitä vaan niin se taitaa olla aina "väärin". Ja en todellakaan halua rehvastella koirillani, kerroin sen mitä niistä tiedän. Älkää siis kyselkö minulta enää mitään, minun ei näemmä kuulu täällä vastailla mihinkään.
Terkkuja Carita
|
|