|
Post by carita on Aug 26, 2009 21:20:50 GMT 2
Ombra del Benaco from the left: Ombra del Benaco, her dougther Sono Tutt' Orecchi and Ombra's grand-son Karhen Olderico.
|
|
|
Post by carita on Sept 3, 2009 9:11:39 GMT 2
Febo III:sta ei ole ollut koskaan puhetta, siitä pitäisi ehkä kysyä Englannista. Salla Tein vähän tutkimustyötä ja kerron mitä sain esille jotta tulee tasapuolisesti puhuttua koirista. Febo III myytiin englantiin kaksivuotiaana mutta koira jäi Italiaan viiteen ikävuoteen asti. Syy tähän oli se että koira starttasi siellä kokeissa ja kun koira saapui Englantiin se oli Italian valio ja Kansainvälinen valio. Sain myös runsaasti tietoa näistä vanhoista Monte Amiata ja Benacokoirista, niistä ovat monet valiokoiria. Koirat löytyvät useiden italialaisten kasvattajien koirien taustoista tänä päivänä, mm. Subasio, Ferentum, Mucrone, Sanjika. Siis ovat mukana vaikuttamassa, pahukset
|
|
|
Post by SallaFi on Sept 3, 2009 21:50:36 GMT 2
Se olisi varmaan hyödyllistä jos voisimme avoimesti tosiasioihin nojautuen välittää tätä ”hiljasta tietoa ” mitä meillä vanhemmilla on omakohtaisesti tästä rodusta, mutta eihän se taida onnistua kun joku aina vetää herneen nokkaan, vai mitä luulette onnistuisko? Minäkin voisin kertoa paljon, en siis luottamuksellisesti kerhon kautta saamaani tietoa,vaan ihan se mikä on pienen piirin tiedossa julkisena tietona. Toki tuollasessa viestinnässä olis omat vaaransakin, mutta jos pystyttäis pidättäytymään sellaisessa tiedossa jonka voi tarvittaessa todistaa oikeaksi. Hei, Pienessä piirissä on julkisena tosiasioihin nojautuvana tietona esitetty, että kasvatilleni oltaisiin etsimässä narttua pennutusta varten. Hyvään ja harrastavaa kotiin ollaan todellakin etsiskelty toista koiraa, uros tai narttu käy, mielellään leikattu. Ja siis juuri nimenomaan sillä tavalla leikattu, ettei se pysty saamaan pentuja, jotta elämä helpottuisi, mutta muukin on järjestettävissä, kun on tilanne tiedossa. Harrastuksiin ja rientoihin koira varmasti pääsisi. Koska tällaisessa pienen piirin viestinnässä on vaaransa, haluaisin täällä julkisesti kertoa suuremmalle piirille jotain, minkä urosta kyselleet ja moni muukin jo tietää, vaikkei siitä saitilla olekaan tiedotettu. Ei myöskään radiossa eikä sanomalehdessä. En minä eivätkä kasvattieni omistajat ole tulleet hulluiksi, vaan kyse on varsin ymmärrettävästä väärinkäsityksestä. Kaikki kolme kasvattiani ovat edelleenkin minun ja omistajiensa yhteisestä päätöksestä jalostuksesta pois terveydellisistä syistä, joista yksi on kohonnut epilepsiariski. Kasvattieni omasta terveydestä voi edelleenkin lukea niiden kunkin omalta sivulta. Tiedoissa on ohjelmistosyistä hieman päivitysviivettä, esim. siinä, että Ranjan korvissa olleet hiivatulehdukset ovat jatkuneet tänä kesänä pahoina, mutta näyttäisi, että niihin on nyt löytynyt erinomainen ratkaisu (koputan puuta), joka tosin viittaa muuhun kuin allergiseen alkuperään. Salla. Asiasta, ilman sarvia, hampaita tai herneitä. Ps. Carita, laitan sulle s-postia siitä, mitä minulle kerrottiin del Monte Amiatasta.
|
|
|
Post by carita on Sept 5, 2009 9:49:26 GMT 2
Se olisi varmaan hyödyllistä jos voisimme avoimesti tosiasioihin nojautuen välittää tätä ”hiljasta tietoa ” mitä meillä vanhemmilla on omakohtaisesti tästä rodusta, mutta eihän se taida onnistua kun joku aina vetää herneen nokkaan, vai mitä luulette onnistuisko? Minäkin voisin kertoa paljon, en siis luottamuksellisesti kerhon kautta saamaani tietoa,vaan ihan se mikä on pienen piirin tiedossa julkisena tietona. Toki tuollasessa viestinnässä olis omat vaaransakin, mutta jos pystyttäis pidättäytymään sellaisessa tiedossa jonka voi tarvittaessa todistaa oikeaksi. Ainoa tapa puhua avoimesti on se että puhutaan vain ja ainoastaan OMISTA kasvateistaan. Julkisesti. Ne ovat ainoat koirat josta tietää varmuudella mitä niille on tapahtunut ja mitä ne sairastavat. Kynnys on kova puhua omista kasvateista julkisesti, tietysti saavutukset on kiva hehkuttaa mutta ei negatiivisia asioita. Siksi en jaksa uskoa että tästä julkisesta riepottelusta tulisi mitään. Tätä on yritetty jo aikaisemmin, muistan että Maija teki aloitteen, kukaan ei tainnut napata silloin. En tiedä miten näistä ulkomaisista ja ns. vanhoista koirista voisi edes puhua, eihän mikään tieto ole todistettavissa (tietysti jos löytyy ell lausunnot jne.). Hankala tilanne todella. Nyt on liikkeellä niin paljon mutu juttua että jos aikoo kasvattaa ja uskoo kaikkea niin eihän silloin ole tervettä koiraa edes käytettävissä, jokaisessa on joku rasite taustoissa.
|
|
|
Post by SallaFi on Sept 8, 2009 14:04:34 GMT 2
Nyt on liikkeellä niin paljon mutu juttua että jos aikoo kasvattaa ja uskoo kaikkea niin eihän silloin ole tervettä koiraa edes käytettävissä, jokaisessa on joku rasite taustoissa. Niin, ihanteellisin tilannehan se varmaan olisi, jos ykkösharrastus olisi rodunomainen käyttö eikä jonkun tietyn rodun kasvatus (rodussa kuin rodussa). Käyttökestävyys karsii aika paljon terveysongelmia pois. Itse olen ainakin näiden jalostusneuvojavuosien aikana oppinut, että mutu-juttuja kuuntelee pikemminkin liian herkällä korvalla kuin yrittää selittää asian jotenkin itselleen parhain päin, koska sen pystyy tekemään aina. Ei se ole kiva sanoa, että parhaani yritin ja kaiken tarjolla olevan tiedon hyödynsin, mutta häikkää tuli silti. Onneksi tiedon määrä lisääntyy koko ajan, jos sitä vain on kanttia hyödyntää. Itse olen aina ollut iloinen siitä, että omassa pentueessani Ranja on (koputan puuta) se ongelmaisin, ettei sitä tarvinut antaa kutinoineen jonkun muun huoleksi. Nyt kun on huomannut konkreettisesti, että lupaavia koiria tulee muualtakin kuin omien koirien alta, vieläpä omia koiria parempia sellaisia, on kynnys jättää jokin koira käyttämättä laskenut entisestään. Jos koira tulee työkäyttöön, ei ole henkisesti mitään tarvetta roikkua mustasukkaisesti kiinni siinä ajatuksessa, että oman tai jonkun muun kennelin nimi täytyy sukutaulussa esiintyä - ainakaan mistään muusta kuin rodunomaista käyttöä edistävästä syystä. Näin ei myöskään harmita, vaikka koiraa ei jalostukseen käytettäisikään. Jos taas käy niin onnellisesti, että koira on kaikin puolin terve, erinomainen käyttökoira, terve rakenteeltaan, päältään ja muutenkin rodunomainen, voihan sitä sitten pennuttaakin. Salla
|
|