|
Post by Kati on Nov 8, 2004 22:40:37 GMT 2
Täytyypä minunkin nyt osallistua spinonen luonteen kehumiseen. Kokemusta on sen verran, että Uno täyttää tänään 8 kk. Kun omistaa ennestään perhoskoiran, on ollut uskomattoman positiivinen yllätys, miten ystävällinen, säyseä ja silti rohkea koira spinone voi olla. Tosiaankin perhoskoiran vastakohta (joka oli aikanaan isännän "heräteostos" luonteeseen tutustumatta, mutta hyvin rakastettu koira se on ollut, ja toisaalta myös ihailen sen "kissamaista" omanarvontuntoa.) Spinonessa on kuitenkin ihaninta sen ystävällisyys ihmisiä kohtaan. Ei todellakaan tarvitse varoa sen purevan ketään. Ja lapsia se todellakin rakastaa, sekä myös heidän pehmolelujaan, valitettavasti. Koulutuspuuhassa olen aivan aloittelija, ja varmaan myös vähän liian laiska, joten Uno ei kyllä ole maailman sivistynein koira, mutta sillä on selvästi vahva halu tehdä oikein ja se selvästi "kysyy neuvoa", jos ei tajua. Ja hermot sen kanssa ei kyllä ole pettäneet vasta kuin yhden kerran, kun se taannoin lähti "korvat koristeena" taakseen katsomatta painattamaan pitkin kylää, niin että autolla piti perään lähteä hakemaan herra kotiin. Ja vielä siitä häkissä pitämisestä: Uno on aitauksessa vain silloin, kun ketään ei ole kotona. Se viihtyy siellä mainiosti liikennettä tarkkaillen tai kopissa makaillen, eikä ainakaan syö taloa poissaollessamme. Sitä paitsi tuli vasta mieleen, että kukaan ei taatusti murtaudu taloon, jonka pihalla on 4x7 m aitaus, etenkään jos koira EI ole aitauksessa. Joten suosittelen häkin rakennuttamista koirattomillekin ihan vain kalliiden murtohälyttimien vaihtoehtona.
|
|
|
Post by Dynamo on Nov 9, 2004 0:06:42 GMT 2
Kiva että tämä tuiki tärkeä aihe jatkuu edelleen!! Spinone on parhaimmillaan juuri sitä mitä Kati tuossa edellisessä viestissä kertoikin. Mutta edelleen peräänkuulutan spinoneita, joissa a)on munaa b)ovat koiria siinä missä muutkin c)ovat vauhdikkaita Jos noita luonteenpiirteitä ei spinonesta löydy, metsästäjien valtavirta eivät ota sitä kuuna päivänä vakavasti. Jos spinone kuvaillaan aina adjektiiveilla hassu, hupsu, suloinen, lutunen, kuolainen, mettämies lähtee kaasu pohjassa karkuun - eikä ihme. Erityisen suuri riski on liki valkoisilla, vähänkin pörröisen näköisillä "pehmoleluilla", jotka eivät ulkonäkönsä(kään) puolesta vakuuta olevansa kenties sopivia metsästyskäyttöön. Ruskeat spinonet sentään ovat vähän tutumman näköisiä ainakin kk saksanseisojaihmisille Nämä nyt ovat erään unettoman ainaisia marinoita täältä maaseudun yöstä. ms
|
|
|
Post by kerttu on Nov 9, 2004 9:39:41 GMT 2
Maija puhuu unissaan enemmän kuin asiaa, sunhan kannattaa panna herätyskello soimaan yöllä ja alkaa kirjoittamaan ajatuksiasi paperille - no ymmärrät mitä tarkotan. Täällä meillä kun tapaa tavallista enemmän koirista kiinnostuneita metsämiehiä ( kokeet ja safarit) niin olen täysin samaa mieltä, kun heidän ajatuksiaan olen kymmenisen vuotta kuunnellut ja samalla omaakin käsitystä muodostanut. Mutta jos lässytys, joka viestittää kuinka ihana lutunen spinone on, tulee pahimmassa tapauksessa kasvattajienkin puolelta niin tuntuupa melko turhalta väsätä JOT ohjelmia, jos niitä ei sitten toteuteta ja vakavasti oteta. Saahan sitä spinoneakin lälliä ja pitääkin, mutta muistetaan se alkuperäinen rooli, tai sitten kannattaa miettiä hiljaa minkä koiran on ottanut.
|
|
Maija
Full Member
..Paras tapa s?ilytt?? kasvonsa, on pit?? niiden alaosa suljettuna...
Posts: 195
|
Post by Maija on Nov 9, 2004 9:59:22 GMT 2
Onhan ne spinonet suloisia ja lutusia mutta niin on esimerkiksi suomenajokoiratkin... pentuna nimittäin! Ei sen sievempää olekaan kuin luovutusikäinen ajokoira!! Minusta spinone on älykkäämpi rotu kuin monet muut tai sitten meidän Siiri on poikkeus (joka on testiä vaille Mensan jäsen) tai sitten mm. leonbergit on todellakin tyhmiä
|
|
|
Post by Dynamo on Nov 9, 2004 10:38:40 GMT 2
Kaima moro, veit sanat suustani! Nyt tarttee spinonesaitilla kehua suomenajokoiriakin. Käyn lenkillä pitkäkarvaisten saksanseisojien (jotka nekin toki ovat nastoja) ja suomenajokoira-Hettan kanssa. Hertta on paitsi hyvin kaunis, hyvin käyttäytyvä ja hyvä metsästyskoira, se on myös hyvin älykäs. Mutta aikuista ajokoiraa ei tulisi mieleenkään kuvailla lutuseksi tai söpöksi. Mutta pentua kylläkin! Summa summarum: toivottavasti spinonetkin saavat parempia adjektiiveja kuin mitä tähänastiset ovat ms
|
|
|
Post by Manu on Nov 10, 2004 9:22:01 GMT 2
Haluan näin "kuumien" harrastajana tuoda oman näkemykseni Spinonesta. Vaimon sisarella on valkoinen Spinone narttukoira, joka erehdyttävästi näyttää Villakoiralta. Luonne on vain huonompi kuin Villakoiralla. Se on rauhallinen plösö, jonka pitäisi kaikilta ominaisuuksiltaan kuulua seurakoiraryhmään. Täällä on kaivattu Spinonelle munaa, mutta tuossa koirassa sitä ei ole himpunkaan vertaa. Ihmettelen, kuinka sellaisia löytyy metsästysrodusta? Koiran kasvattaja oli kehunnut, että on sitten tosi epeli metsällä tämä Spinone. Sen kyllä haluaisin nähdä. On myös aika rohkeaa kehua Spinonen metsästystaitoja, jos niitä käytetään metsällä niin vähän. Vai olenko ymmärtänyt oikein? Tämän koiran kasvattaja ei ainakaan itse metsästä, mutta silti oli kehunnut rodun metsästusominaisuuksia. On aika ristiriitaista! Jos Spinonesta halutaan metsästyskoiraa ja sen arvostusta halutaan lisätä, kasvattajat ovat tässä tärkeässä asemassa. Miksi täytyy pilata rotua, hankkikaa tilalle soma seurakoira. Liian moni rotu on jo pilattu ihmisten vastuuttomuuden takia. Kuinka moni Spinone on muuten miehellä? Sukulaisen narttu on jo ulkonäöltään sellainen, jota metsämies varmasti kaihtaa. Taitaa Spinone olla enemmän akkojen koira? Aikaisemmin "Dynamo" kirjoitti, että ruskea spinone voi enemmän miellyttää saksanseisojiin tottuneen silmää. Valitettavasti en ole nähnyt niitä ruskeita, enemmänkin mitättömiä hailakoita, joiden väristä ei osaa sanoa yhtään mitään.
Näettekö itse Spinonen metsästyskoirana? Vai haukunko nyt väärää puuta?
|
|
|
Post by carita on Nov 10, 2004 10:11:01 GMT 2
Heippa Manu, kysymykseesi näenkö spinonen metsästyskoirana vastaan heti että KYLLÄ. Minulla ei itsellä ole paljonkaan kokemusta vielä rodusta (aloitus 1996), mutta olen utelias ihminen, otan selvää asioista jne. ja sen mitä olen rodusta oppinut on että se on taitava koira metsästysominaisuuksiltaan. Ohjaajat sitten onnistuvat tietysti koulutuksellaan joskus pilaamaan yksilöitä, mutta vietit ovat koirilla kohdallaan (puhun nyt omista koiristani ja näistä havainnoista). Mikä minua ihmetyttää suuresti, on että rotua tyrmätään niin helposti metsämiesten keskuudessa (johtuu varmasti siitä että kokemusta tästä rodusta on sen verran vähempi kuin esim. karkkareista) mutta minun tietoni on että spinone on sitkeä, jaksaa toimia pidempään, se ei vedä itseään puhki heti ekana päivänä metsällä (kuten vilkkaampi karkkari saattaa tehdä), se ei mene niin helposti rikki metsällä paksun ihon ja karkean turkin ansiosta, sillä on hyvä ote maanpintaan suurten tassujen ansiosta, ja toimii siis hyvin kaikissa maastoissa (unohda nyt ne villavat yksilöt, niitä kasvattajat yrittävät jalostaa pois, mutta joka rodussahan löytyy yksilöitä jotka eivät täytä rodun kaikkia vaatimuksia). Jos sinä olet nähnyt yhden villavan yksilön, sinun kannattaisi kysyä niiltä miehiltä, jotka koiria käyttävät metsästykseen ensin, että miten ne toimivat, eikä vetää johtopäätöksiä yhdestä koirasta. Nämä nyt minun ajatukseni spinoneista, mutta jokaisellahan pitää olla omat näkemyksensä
|
|
|
Post by Manu on Nov 10, 2004 11:12:21 GMT 2
Carita, Spinone vaikuttaa noilta kertomiltasi ominaisuuksilta hyvältä rodulta. Minua silti ihmetyttää eräs asia, johon en saanut vastausta. Miten pentuja voidaan kaupata metsästyskoirina, jos vanhempien metsästystaidoista ei ole tietoa? Ei koiran vieteistä voi sanoa mitään jos sen kanssa ei ole metsästetty. Spinone ei voi poiketa tässä asiassa muista roduista. Jos olen väärässä, korjatkaa. On enemmän kuin arvelluttavaa käyttää tällaista myyntikikkana. Sanotaanko että se on suoranaista kusetusta. Ja Carita, tällä en tarkoita sinua. En tunne Sinua enkä tiedä, miten sinä myyt pentujasi. Sanon tämän vain yleisesti, koska on tullut tuon sukulaisen Spinonen takia seurattua tätäkin rotua.
|
|
Maija
Full Member
..Paras tapa s?ilytt?? kasvonsa, on pit?? niiden alaosa suljettuna...
Posts: 195
|
Post by Maija on Nov 10, 2004 11:46:53 GMT 2
Miten pentuja voidaan kaupata metsästyskoirina, jos vanhempien metsästystaidoista ei ole tietoa? Ei koiran vieteistä voi sanoa mitään jos sen kanssa ei ole metsästetty. Täyttä asiaa!
|
|
|
Post by carita on Nov 10, 2004 11:58:14 GMT 2
Olet oikeassa, jos ei koiraa käytetä metsästykseen, siitä ei voi sanoa mitään. Onko nyt aivan varma että teidä "villakoiraa" on myyty metsästyskoirana? Minulla on vasta yksi pentue, näistä kaksi käytetään metsästykseen ja kaksi on testattu ja todettu että vietit ovat siinä missä pitääkin. Kokemukseni siis ei ole mikään mahtava vielä, mutta uutta oppii päivittäin. Ja kysymykseesi, miten niitä myydään, kyllä niitä pitää myydä metsästyskoirina, vaikka ei ole näyttöä. Mutta, kasvattaja takuulla kertoo että tämän pennun äiskä tai iskä ei sitten ole KAER-palkittu, ei käy metsällä jne. jos näin asiat ovat. Mutta, SILTI spinone on metsästyskoira eikä mikään seurakoira. Spinonella on sen verran vahva tausta työkoirana (Italiassa niitä käytetään metsällä enemmän kuin näyttelyissä saatika KAER-kokeissa). Vietit on hankala jalostaa pois ja jos tätä rotua aletaan kauppaamaan seurakoirana, ei hyvää seuraa. Suurin ongelma on tällä hetkellä se että metsämiehet karttavat tätä rotua, kun eivät tunne sitä eivätkä halua tutustua siihen lähemmin. Minullakin on eräs tuttu joka metsästää setterillä ja walesin springerillä ja hän nauroi minulle kun odottelin ekaa pentuetta, että hän ei kuuna päivänä spinonea ottaisi, kun on liian säyseä ja hidas, sitten kun hän eläkkeelle siirtyy niin hän ehkä harkitsee tätä hidasta rotua. Herranen aika, kyllä ne linnut sinne pataan saadaan vaikka se tapahtuisikin vähän hitaammin kuin jollain "kuumakallekoiralla" Ja siitä pahasta väristä (valkoinen tai hailakka), eikö ole hyvä että koira erottuu metsällä, niin ei vahingossa ammu sitä sitten kun se siellä vipeltää pensaikossa, ajatellaan "positiivisesti" tässäkin .
|
|
|
Post by Salla F on Nov 10, 2004 12:05:01 GMT 2
Hei Manu. Asiaa puhut. Kyllä ne vietit häviävät, jos jalostusyksilöiden käyttöominaisuuksia ei testata ja arvosteta. Muuten rodusta häviää juuri se "muna" ja tietynlainen kovuus/sinnikkyys, jota käyttökoiralta vaaditaan. Tiedän noin pari kymmentä metsästävä spinonea, ja niiden omistajat ovat yhtä lukuunottamatta tyytyväisiä koiriinsa. Tällä poikkeustapauksellakin on intoa, mutta kun ei vielä neljävuotiaana hoksaa seistä, ja sellaisellahan ei maalinnun metsästyksessä paljoa tee. Minä miellän spinonen käyttökoiraksi. Toiseksi viimeisimmällä pitemmällä metsästysreisulllamme, jolla koirani juoksi noin 7 tuntia päivässä, se oli viimeisenää päivänä niin jäykkä, ettei taipunut rapsuttamaan itseään korvan takaa ja loppupäivästä ojan yli hypätessä loppui pituus kesken, mutta vauhti ei hidastunut eikä haku kaventunut pätkääkään. Eli päällään se juoksee niin kuin karkkaritkin (itse en ole törmännyt yhteenkään ensimmäisenä päivänä itsensä käyttökelvottomaksi juoksevaan karkkariin). Ja muistaa seistä ja pitää yhteyttä minuunkin Minun "metsästyskoiraurani" on kyllä vielä niin orastavaa laatua, että siteeraan mielelläni erästä ylituomaria, joka oli kouluttanut spinonen: "Alussa kaikki naureskelivat, että se spinone on eläkeläisten sohvakoira, mutta ei ole. Se koira jaksoi juosta, ja oli hyvä linnunlöytäjä. Se ei tosiaankaan ole mikään eläkeläisten koira". Ja samaa rataa kehui koiraa koko päivän. Että kyllä tämä käyttökoirarotu ainakin vielä on. MUTTA (ja iso sellainen): jos olisin itselleni toista spinonea metsästyskäyttöön hankkimassa, en kyllä kelpuuttaisi koiraa, jonka a) vanhempien ominaisuuksia ei ole testattu tai b) jonka vanhemmilla ei metsästetä. Eli samalla tavalla pitää olla kriittinen kuin muidenkin käyttörotujen suhteen. Salla
|
|
|
Post by Manu on Nov 10, 2004 13:07:21 GMT 2
Nyt tämä käy mielenkiintoiseksi. Mutta ei siinä mitään, näin lomalla on aikaa paneutua tämän vieraammankin rodun "ongelmiin" Hei taas Carita! Kirjoitat: "Kyllä niitä pitää myydä metsästyskoirina, vaikka ei ole näyttöä". Ensimmäisessä viestissäni kirjoitin, etten tiedä kuinka Sinä myyt pentujasi. Mutta nyt tiedän. Kirjoitat myös, että "olet oikeassa, jos koiraa ei käytetä metsällä, siitä ei voi sanoa mitään". Ilmeisemmin tarkoitat tällä sukulaiseni koiraa. Mutta tämä lause sopii erinomaisen hyvin myös Sinuun itseesi. Mutta hyvä että omilla koirillasi ovat vietit kohdallaan, kuten olet kertonut. Kaikki on paremmin hyvin - eli sittenkin haukuin väärää puuta. Tähän saakka viettejä on voitu testata vain ja ainoastaan metsällä eikä pihapuun västäräkeillä, mutta niin se maailma muuttuu, eskoseni
|
|
|
Post by carita on Nov 10, 2004 13:52:25 GMT 2
Manu, korjauksen paikka näköjään. Anteeksi jos loukkasin sinua sukulaisesi koiran suhteen, ei ollut tarkoitus. Tarkoitin että kannattaisi tutkia rotua paremmin, niitähän käytetään metsästykseen ja niissä on ainesta. Ei yksi koira kerro totuutta koko kannasta. Spinonea ei myöskään saisi alkaa kauppaamaan sohvakoirana, kun se ei sitä ole. Minä olen tarkkana siitä, että kerron, että omat koirani eivät ole testattu missään virallisissa kokeissa, mutta eivät ne myöskään pihapuun västäräkeillä pelkästään ole tutkittu .
|
|
Maija
Full Member
..Paras tapa s?ilytt?? kasvonsa, on pit?? niiden alaosa suljettuna...
Posts: 195
|
Post by Maija on Nov 10, 2004 14:17:46 GMT 2
Nyt on aivan pakko taas vetää mukaan nämä mulle tutut ja turvalliset suomenajokoirat...
Minun mielestäni kaikkien metsästysrotujen pitäisi olla samassa asemassa kuin suomenajokoira. Tarkoitan tällä siis sitä että niitä ottaisivat vain ja ainoastaan koiran käytöstä kiinnostuneet ihmiset. Ei kukaan ota suomenajokoiraa lenkkeilykaveriksi tai agilitykoiraksi, nämä muut jutut tulevat sitten varsinaisen käytön kylkiäisenä.
Ja selvennyksenä vielä että meillä kotona ajuritkin ovat sisällä, nukkuvat sohvalla kun kukaan ei huomaan ja ovat perheen toimissa mukana, mutta niiden pääasiallinen tarkoitus on ajaa jänistä/kettua.piste.
Meillä ei ole koskaan ollut metsästyksessä ensisijainen tarkoitus lahdata kaikkea mikä liikkuu, vaan treenata koiria käyttökokeita varten.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, minusta metsästysrotuinen koira on todellinen valioyksilö vasta sitten kun se on sekä kva että mva.
|
|
|
Post by Nina P. on Nov 10, 2004 14:39:47 GMT 2
Spinone luetaan ROTUNA metsästyskoiriin, sehän on selvä juttu. YKSILÖIDEN kesken sitten on eroja ja pentua hankkiessa pitää siis olla tarkkana, millaisesta suvusta pentu on. Jos haluaisin koiran ensisijaisesti metsästyskäyttöön ja KAER-kokeet kiinnostaisivat, niin ottaisin pennun, jonka vanhemmista on koenäyttöä tällä saralla. Ja kyllä vain, minulla on spinone AGILITYKOIRANA. Silti uskon, että Repestä olisi saanut hyvän kaverin myös metsälle, jos niin olisin halunnut. Tältä kaverilta kun ei "munaa" ja vauhtia puutu, vaikka onkin samalla "mamman kulta" Tällä mamman kullalla tarkoitan, että koira haluaa olla minulle mieliksi ja pitää minua tärkeänä, viihtyy kanssani erilaisissa harrastuksissa ja kotona. En ymmärrä, miksi pitää niin tiukasti lokeroida spinonea: ensisijaisesti metsästetään, sitten siinä sivussa voi puuhastella jotain muuta jos aikaa jää... Ei se, ettei metsästä, tarkoita että koira olisi pulska lötköttäjä. *hermot menee* ;D Manulle vielä: tekstistäsi ymmärsin, ettei tämä vaimon siskon koira edes ole metsästyskäytössä. Tiedän minä rauhallisen plösön pörröturkkisen karkkarinkin, jota on pidetty ihan perhekoirana. Mukava ja kiltti narttu, josta ei kyllä ensimmäiseksi tule metsästys mieleen
|
|